Liikenne | Uutinen | 19.7.2019

Tieyhdistys: Kun tien runko pettää, korjauslasku kymmenkertaistuu

Teitä päällystetään tänä vuonna ennätyksellisen vähän. Poliittisen korjausvelkatyöryhmän lupaukset lisärahasta teiden korjaukseen eivät ole riittäneet ja nyt pettävät jo teiden rungot.

Jaa artikkeli

Vähitellen vuosi vuodelta niukalla rahoituksella pidetyt Suomen tiet ovat rapistuneet heikkoon kuntoon, eikä tilannetta paranna lainkaan se, että nyt teiden päällystyksessä on vaivuttu jo 1960-luvun tasolle. Tilanne on erikoinen, koska tieliikenteen osuus tavarakuljetuksien suoritteesta on 67 prosenttia ja henkilöliikenteen kilometrisuoritteesta 86 prosenttia.

– Eri puolueet ovat luvanneet liikenneverkolle lisää rahaa ja tämän lupauksen pitää konkretisoitua syksyn budjetissa. Pääosa väylänpidon rahasta pitää suunnata tieverkolle. Tiestön korjaustyö pitää tehdä suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Syksyn talousarviossa tiestön kuntoon laittamisen pitää näkyä myös budjettikirjan lukuina, vaati Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen Porin Suomi Areenalla.

Lasku vain kallistuu

Säästäminen teiden kunnossapidossa kostautuu rankalla tavalla. Huonopintainen tie ei ainakaan paranna liikenneturvallisuutta. Entä sitten kun tien runko pettää? Näin on Suomen Tieyhdistyksen mukaan jo käynyt ja käymässä jatkossa yhä useammalla tieosuudella.

–Tiestön kunto heikkenee kiihtyvällä vauhdilla. Itse asiassa teiden kunnon heikkeneminen on ollut nopeampaa kuin, mitä korjausvelkatyöryhmässä aikanaan arveltiin. Kyse ei ole enää useinkaan huonokuntoisesta päällysteestä, vaan teiden rungot pettävät. Runkojen kuntoon laittaminen on noin 10 kertaa kalliimpi toimenpide kuin päällystäminen. Hyväkuntoista tietä on edullista pitää kunnossa. Huonokuntoisen tien kuntoon laittaminen on kallista, muistuttaa Raitanen.

tieverkon korjaus

Tieverkon kuntoa pohdittiin Porissa SuomiAreenan ”Pikeä vai bittejä?” -keskustelupaneelissa.

Kustannus vai sijoitus?

Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö moittii suomalaista asennetta teiden ylläpidossa.
– Ruotsissa teiden kunnossapito nähdään elinkeinoelämän mahdollisuuksien kasvattajana. Kun elinkeinoelämä voi hyvin, myös kansalaisten hyvinvointi kasvaa. Meillä Suomessa teiden kunnossapitoa taas pidetään välttämättömänä kuluna, joka pitäisi saada minimoitua, Syrjö hämmästelee.

– Vaikuttaa siltä, että päättäjistä on kiva panostaa uusiin hankkeisiin, mutta vanhan kunnostamiseen ei ole niin innostavaa laittaa rahaa, Raitanen pohtii.
– Tiet ovat liikennejärjestelmän runko ja liikennejärjestelmä ei toimi, jos tieverkko ei ole kunnossa. Muu infra eli radat, satamat ja lentokentät tarvitsevat hyväkuntoista tieverkkoa, jotta ihmiset ja tavarat saadaan liikkumaan eri kulkumuotojen välillä.

Raitanen että Syrjö osallistuivat Porin SuomiAreenalla Pikeä vai bittejä? -keskustelutilaisuuteen. Keskustelemassa olivat myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen, SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen ja johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola Traficomista.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Moottorin arkisto

Jaa artikkeli

Keskustelu