Liikenne | Uutinen | 11.2.2020
Tutkimus: Vuotuinen dieselvero pois, polttoaine kalliimmaksi
Tuore tutkimus ennakoi, mitä vaikutuksia olisi dieselpolttoaineen verotuen poistolla ja nykyisen käyttövoimaveron samanaikaisella poistolla. Haitalliset vaikutukset kotitalouksille voidaan kompensoida eri tavoilla.
Dieselpolttoaineen verotuen poistaminen olisi tehokas taloudellinen ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi, arvioidaan tuoreessa tutkimuksessa, jonka on tehnyt Pellervon taloustutkimus PTT ja Merit Economics.
Verotuen poisto todennäköisesti pienentäisi dieselin kulutusta ja laskisi päästöjä. Tutkimuksen mallinnuksella saavutetaan noin kolmen prosentin päästöjen vuotuinen vähenemä. Se tarkoittaa noin 370 000 tonnia vähemmän hiilidioksipäästöjä. Päästöt vähenisivät sitä kautta, että dieselillä oletetusti ajettaisiin vähemmän, koska dieselin litrahinta kallistuisi nykyisestä – ja osa dieselautoilijoista myös vaihtaisi toisiin käyttövoimiin.
– Päästöjen väheneminen ei ole hirveän paljon, mutta oikeaan suuntaan: pitkällä ajalla kertymä on merkittävä. Ja päästöjen vähenemiseen päästäisiin varsin helpolla keinolla, PTT:n tutkimusjohtaja, dosentti Olli-Pekka Ruuskanen arvioi.
Dieselautot keskimääräistä nuorempia
Ruuskanen huomauttaa, että Suomi on sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin liikenteessä, ja tavoitteisiin pääseminen vaatii tehokasta taloudellista ohjausta, jota dieselin verotuen poisto olisi.
Tutkimuksen mukaan dieselin erilainen verokohtelu bensiiniin verrattuna heikentää mahdollisuuksia saavuttaa teknologianeutraalia ja kustannustehokasta vähennystä päästöihin.
Dieselin verotuki on kohdistettu eritoten hyötyliikenteen, varsinkin raskaan kumipyöräliikenteen tarpeisiin ja sen kilpailukyvyn takaamiseksi. Valtio perii dieselautojen yksityiskäyttäjiltä käyttövoimaveroa, jotta keskimääräisellä vuosittaisella ajosuoritteella ei syntyisi verotukea verrattuna bensiinikäyttöiseen autoon.
Liikennekäytössä olevista noin 2,7 miljoonasta henkilöautosta noin 750 000 on dieselautoja. Näiden lisäksi teillä liikkuu 310 000 dieseliä käyttävää pakettiautoa, yli 90 000 kuorma-autoa ja 12 000 linja-autoa.
Suomalaisten dieselhenkilöautojen keski-ikä valtakunnallisesti on 8,7 vuotta ja Uudellamaalla 6,8 vuotta, selviää Traficomin tiedoista. Suomen koko henkilöautokannan keski-ikä on 12,2 vuotta.
Paljon ajavat maksumiehiksi
Veromuutoksissa tulee ottaa tasavertaisuus huomioon.
– Dieselveron kiristyminen vaikuttaisi tietty eniten dieselautoilijoihin, jotka ajavat paljon. Alueellisesti kuritusvaikutus kohdistuisi väkevimmin Kymenlaaksoon, Etelä-Karjalaan ja Lappiin, jossa on suhteellisesti enemmän dieselautoja, PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen arvioi.
Kalliimmat kilometrit eli raskaampi dieselpolttoaineen verotus voidaan Ruuskasen mukaan kompensoida kotitalouksille kahdella eri tavalla: ansiotulon veron alentamisen tai könttäsumman kautta. Ansiotuloverotuksen alentaminen toisi Ruuskasen mukaan myös seurannaisvaikutuksia: se voisi lisätä muuta kulutusta ja sitä kautta yhteiskunnan taloudellista hyvinvointia ja toimeliaisuutta.
Kuritusta ja kompensaatioita
Ruuskanen kertoo, että arvioinnin lähtökohtana oli, että veromuutosten olisivat vaikutuksiltaan mahdollisimman neutraaleja.
– Se oli tavoite: valtion saamat aiempaa suuremmat verotuotot korkeammin verotetusta dieselistä kompensoidaan kotitalouksille. Valtion verotuottojen ja kotitalouksien veroasteen näkökulmasta vaikutukset olisivat mahdollisimman neutraaleja.
– Ideana ei ole, että valtio vain syö lisää veroeuroja, vaan että veromuutoksella saataisiin myönteisiä vaikutuksia myös liikenteen päästöihin. Veromuutoksista huolimatta dieselautoilijat eivät siis suhteettomasti kärsisi muutoksesta, Ruuskanen taustoittaa.
Päätöksenteon tarpeisiin
Dieselin verotuen vaikutusten arviointi -tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjaa eli käytännössä se on tehty liikenne – ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä valtiovarainministeriön käyttöön, jotta ennen poliittisia linjapäätöksiä voitaisiin ennakoida, millaisia olisivat dieselin verotuen poistamisen pitkäaikaisvaikutukset ympäristölle, kilpailukyvylle ja alueelliselle kehitykselle.
PTT:n tutkimuksen taustalla on ekonomisten laajalti käyttämä ns. yleisen tasapainon laskentamalli, jonka avulla pyritään ennakoimaan pitkän aikavälin vaikutuksia koko kansantalouteen ja sen eri osiin kuten kotitalouksin ja yrityksiin sekä valtion verotuottoihin.
Keskustelu