Uudistunut ADAC-Ecotest paljasti valtavia eroja pakokaasupäästöissä
ADAC-Ecotest paljasti dieselien suuret typenoksidipäästöt. Sähkökään ei ole aina tae vähäisistä päästöistä. Bensiinimoottoreissa kulutus on pienentynyt, mutta hiukkaspäästöt kasvaneet.
Saksalainen autonkäyttäjien etujärjestö ADAC on mitannut pakokaasupäästöt uudistetun, entistä ankaramman ja käytännönläheisemmän Ecotest 4.0 -menetelmän mukaan.
Monien dieselien ongelmana ovat suuret typenoksidipäästöt, mutta muutama vähäpäästöinen mallikin löytyi. Sähkömoottorikaan ei ole aina tae vähäisimmistä päästöistä. Bensiinimoottoreissa turboahtaminen ja suorasuihkutus ovat pienentäneet kulutusta, mutta lisänneet hiukkaspäästöjä.
ADAC-Ecotest-testissä mitataan polttoaineen kulutus eli hiilidioksidipäästöt (CO₂) sekä säännellyt päästöt (CO, HC, NOx, PM ja PN).
CO on hiilimonoksidi eli häkä, HC palamattomat hiilivedyt, NOx typen oksidit, PM ja PN ovat pienhiukkaspäästöjä.
Tuloksissa on järkyttävän suuria mallikohtaisia eroja: Paras, BMW i3 (93Ah), sai täydet 100 pistettä ja huonoin, SsangYong Korando 2.2 diesel, vain yhden pisteen.
ADAC-Ecotest ja 45 automallia
ADAC mittasi perusteellisesti 45 eri automallin pakokaasupäästöt. Pisteitä oli jaossa yhteensä 100.
Enintään 50 pistettä annettiin pienestä kulutuksesta eli CO₂-päästöistä. Myös muista säännellyistä päästöistä (CO, HC, NOx, PM, PN) oli mahdollista saada enintään 50 pistettä. Paras yleisarvosana on viisi ja huonoin yksi.
Testivoittaja, sähköauto BMW i3 (93Ah), ansaitsi täydet 100 pistettä ja arvosanan 5 tähteä. Muut viiden tähden autot ovat sähkö-, hybridi- ja maakaasuautoja: Toyota Prius 1.8 hybridi ja Nissan Leaf -sähköauto jakoivat kakkostilan. Škoda Octavia Combi 1.4 TSI -maakaasuauto nappasi neljännen sijan.
Tehokas sähköauto, Tesla S P90D, jäi kuudenneksi ja sai neljä tähden arvosanan. Teslan suuri omamassa lisää hiilidioksidipäästöjä. Teslan toimintasäde yhdellä latauksella on vaikuttava 395 kilometriä rankasta testiohjelmasta huolimatta.
Fakta: Mikä on ADAC?
ADAC (Allgemeiner Deutscher Automobil Club), ”Saksan Autoliitto”, on Saksan ja Euroopan suurin autonkäyttäjien etujärjestö, perustettu vuonna 1903. Jäseniä yli 19 miljoonaa.
Tiepalvelu toiminut 61 vuotta. Vuonna 2015 neljä miljoonaa avustustehtävää.
1 800 tiepalveluautoa. Lisäksi 1 000 yhteistyökumppania, joilla 5 000 tiepalveluautoa.
Julkaisee tiepalvelun vikaraportin vuosittain ADAC Motorwelt -lehdessä ja verkossa www.adac.de
Raportti löytyy hakusanalla ”ADAC Pannenstatistik 2016” tai Moottori-lehden verkkosivuilta www.moottori.fi hakusanalla ADAC tiepalveluraportti 2016.
Kallein ei ole aina paras
Myös edullinen perusauto voi olla vähäpäästöinen. Bensiinikäyttöinen Mitsubishi Space Star 1.2 sijoittui kahdeksanneksi.
Dieselmallien päästöissä on suuria eroja: Vain kaksi dieselmallia, Mercedes-Benz E 220 D ja BMW 318d saivat hyvän neljän tähden arvosanan sijoilla 7. ja 9. Uudella dieselmoottorilla varustettu Mersu E sai muista säännellyistä päästöistä parhaan mahdollisen arvosanan, 50 pistettä.
Mersu E-sarja todistaa, että dieselkin voi olla vähäpäästöinen kun siinä on uudenaikainen moottori ja tehokas pakokaasujen puhdistusjärjestelmä. Uudessa MB E 220 -dieselissä on SCR-katalysaattori ja urearuisk
SCR (Selectic Catalytic Reduction) on selektiivinen katalyyttinen pelkistys, jossa AdBlue-lisäainetta (veden ja urean seosta) ruiskutetaan kuumien pakokaasujen joukkoon. SCR ei juurikaan lisää polttoaineen kulutusta ja hyvä puhdistusteho myös raskaammalla moottorin kuormituksella.
Valitettavasti vain SCR-katalysaattori urearuiskutuksella ei sekään ole mikään tae vähäisistä päästöistä: Esimerkiksi Citroën C4 Dieselissä ja Audi A4 3.0 TDI:ssä on varsin suuri typenoksidipäästö SCR-katalysaattorista ja urearuiskutuksesta huolimatta.
NOx-loukku vei hännille
Edullisemmissa dieselmalleissa käytetään SCR-katalysaattorin sijasta yksinkertaisempaa LNT-katalysaattoria (Lean NOx Trap) eli suomeksi NOx-loukku tai ”laihaseos NOx-katalysaattori”.
Typen oksidit kerätään LNT-katalysaattoriin ja ne pelkistetään jaksottaisella, rikkaalla polttoaineruiskutuksella. Edullinen järjestelmä, ei lisäaineen lisäystä. Hyvä puhdistusteho kevyellä moottorin kuormituksella, mutta raskaasti kuormitettaessa puhdistusteho ei riitä. Lisäksi on tehtävä kompromissi NOx-puhdistustehon ja polttoaineen kulutuksen välillä, joten kulutus voi lisääntyä.
Testitulokset osoittavat kiistattomasti, että kaikki häntäpäähän sijoittuneet ja vain yhden tähden ansainneet dieselmallit on varustettu valmistuskustannuksiltaan edullisella LNT-NOx-loukulla.
Dieseleiden hiukkaspäästöt saatiin kuriin hiukkassuodattimella, mikä on lisännyt hiukan hiilidioksidipäästöjä eli kulutusta ja myös NO₂-päästöjä (typpidioksidi).
Fakta: Typenoksidipäästöjen haitat terveydelle
Tieliikenteen typenoksidipäästöt (NOx) ovat vähentyneet tiukempien päästönormien ja puhdistuslaitteistojen ansiosta. Suurin ongelma ovat typpidioksidi (NO₂) -päästöt. Ne eivät ole vähentyneet vaan jopa lisääntyneet.
Typenoksidipäästöistä terveyshaittoja tuottaa eniten typpidioksidi (NO₂), joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin ja aiheuttaa oireita erityisesti lapsille ja astmaatikoille. Typenoksidit tuottavat myös alailmakehän otsonia, joka aiheuttaa silmien, limakalvojen ja hengityselinten ärsytystä.
– Päästökokeessa mitataan typen oksidipäästöjä (NOx), joiden kokonaispäästöt on saatu alenemaan. Ilman laadun kannalta tärkeämmät ovat kuitenkin typpidioksidipäästöt (NO₂), jotka ovat kaupungeissa kasvaneet dieselautojen yleistyessä, VTT:n johtava tutkija TKT Juhani Laurikko kertoo.
– Lisäksi dieselautoissa on nykyään hiukkassuodatin, mikä vähentää hiukkaspäästöjä, mutta lisää NO₂-päästöjä. Pakokaasupäästöistä mitataan NOx-päästöt, mutta ilmanlaatuvaatimukset koskevat NO₂-päästöjä.
Typenoksidipäästöt dieseleiden riesana
Tulokset osoittavat selkeästi, että monien dieselien suurin ongelma ovat edelleen liian suuret typenoksidipäästöt (NOx). Testin suurimpia NOx-päästäjiä kylmänä ovat Renault Captur dCi 90, Dacia Sandero dCi 90 ja Hyundai i20 1.1 CRDi.
Kokonaistuloksissa viimeiseksi jäi katumaasturi SsangYong Korando 2.2 Diesel, joka runsaiden päästöjen vuoksi sai vain yhden pisteen sadasta mahdollisesta.
Toiseksi viimeiseksi sijoittui bensiinikäyttöinen tehomalli Ford Focus RS, jonka ongelmaksi koituivat suuret CO-, HC- ja hiukkaspäästöt sekä suuri kulutus eli CO₂ -päästö (246 g/km).
Bensiinimoottorikaan ei ole puhdas pulmunen: Kun yhtä päästölajia pienennetään, toinen voi kasvaa. Kompromissin teko on vaikeaa.
Kulutus alas, päästöt ylös
Bensiinimoottorien iskutilavuuden pienentäminen (downsizing), turboahtaminen ja suorasuihkutus ovat parantaneet suorituskykyä ja pienentäneet kulutusta, mutta samalla lisänneet hiukkaspäästöjä.
Testitulosten perusteella hiukkaspäästöongelma ei koske ainoastaan voimakkailla moottoreilla varustettuja Ford Focus RS- ja Volvo V40 T3 -malleja, vaan myös tavallisia bensiinimalleja kuten esimerkiksi Opel Corsa 1.0 Turbo.
Bensiinimoottoreissa hiukkaspäästörajat koskevat vain suorasuihkutusmoottoreita, joissa polttoneste suihkutetaan suoraan palotilaan. Tulevaisuudessa hiukkaspäästörajat ovat niin tiukat, että bensiinikäyttöisiin suorasuihkutusmoottoreihin joudutaan asentamaan hiukkassuodattimet kuten dieseleihin.
Epäsuoralla, imusarjaan tapahtuvalla polttoaineen ruiskutuksella varustetuille bensiinimoottoreille ei ole hiukkaspäästörajaa lainkaan. ADACin mukaan onkin outoa, että koko testin suurimmat hiukkaspäästöt puhalsi epäsuoralla suihkutuksella varustettu Smart Fortwo Cabrio 0.9 turbo.
Smartin erikoinen perusrakenne, jossa moottori sijaitsee takana, tuottaa ongelmia. Takamoottori käy kuumana heikon jäähdytyksen vuoksi ja tuottaa sen vuoksi runsaasti haitallisia pienhiukkaspäästöjä- jopa kaksinkertaisesti huonoimpaan suorasuihkutusmoottoriin verrattuna. Tämä on kurja tulos näppärälle kaupunkiautolle.
ADAC Ecotest – uudistettu testimenetelmä
Kuten aikaisemminkin, pääpaino testissä on kulutuksen (CO₂-päästön) sekä muiden säänneltyjen päästöjen (CO, HC, NOx, PM, PN) mittaaminen. Uuttakin on runsaasti.
Laboratoriomittaukset tehdään dynamometrillä uuden, tulossa oleva ankaramman WLTP-normin mukaisella uusimmalla WLTC 5.3 -testisyklillä. (Wordwide harmonized Light Duty Vehicles Test Cycle).
ADAC-Ecotest ajetaan kahteen kertaan, auto ensimmäisessä lähdössä kylmänä ja toisessa lämpimänä. Sähköautoille ja ladattaville hybrideille on oma, erillinen mittaussykli. Kaikissa kokeissa ilmastointi ja huomiovalot (tai ajovalot ) ovat kytkettynä ja kuormitus on 200 kg.
Täydentävä ADAC-autobahn -sykli, jossa muun muassa täyskaasukiihdytyksiä ja ajoa 130 km/h -nopeudella.
Eri polttoaineet ja sähkö on saatu vertailukelpoiseksi monimutkaisen laskentakaavan perusteella, mikä ottaa huomioon myös sähkön tuotannosta aiheutuvat keskimääräiset päästöt Saksassa.
CO₂-päästöistä saadaan myös ”well-to-wheel”-päästöt eli ” lähteestä pyöriin”.
Laboratoriotestien parhaille neljän ja viiden tähden autoille tehdään lisäksi RDE-mittaus liikenteessä (Real Driving Emission). Siten varmistetaan laboratoriotesteissä hyvin menestyneiden mallien tulosten oikeellisuus.
Eri polttoaineiden ja sähkön kulutukset on saatu vuonna 2012 tehdyn muutoksen myötä vertailukelpoiseksi laskentakaavan perusteella, mikä ottaa huomioon myös sähkön tuotannosta aiheutuvat keskimääräiset päästöt Saksassa. Samoin mukana ovat eri polttonesteiden valmistuksen ja kuljetuksen päästöt, (WTT, Well-to-Tank).
Edellä mainittuun WTT-arvoon lisätään polttomoottoriautoissa polttoaineen kulutus, sähköautoissa sähkön kulutus ja ladattavissa hybrideissä molemmat, (TTW, Tank-to-Wheel).
Näin saadaan eri käyttövoimien kesken (esim. bensiini, diesel, kaasu, sähkö) vertailukelpoiset CO₂-päästöarvot sisältäen päästöt energian lähteestä aina käyttöön saakka, (WTW, Well-to-Wheel), eli lähteestä pyöriin.
Tuoreimmat testitulokset taulukossa
Joulukuussa 2016 uudistetun ja entistä tarkemman ADAC-ekotestin tulokset |
|||||||
| Sija | Malli | Moottori | Pis- teet (CO₂) |
Pis- teet (muut pääs-töt) |
Pis-teet yht. |
Arvo-sana | Kommentit |
| 1. | BMW i3 (94Ah) |
Sähkö | 50 | 50 | 100 | 5 | Virrankulutus 17,4 kWh/100 km, ekotestissä toimintasäde 190 km |
| 2. | Toyota Prius 1.8 Hybrid Executive |
Hybridi | 46 | 48 | 94 | 5 | Erittäin puhtaat pakokaasut, erittäin bensapihi |
| 3. | Nissan Leaf Acenta (30kWh) |
Sähkö | 44 | 50 | 94 | 5 | Virrankulutus 20,5 kWh/100 km, ekotestissä toimintasäde 160km |
| 4. | Skoda Octavia Combi 1.4 TSI G-TEC Style |
Maakaasu | 43 | 50 | 93 | 5 | Pieni maakaasun kulutus 4,2 kg/100 km, CO₂ 122 g/km |
| 5. | Toyota Yaris Hybrid Style | Hybridi | 39 | 49 | 88 | 4 | Erittäin puhtaat pakokaasut, erittäin bensapihi kaupunkiajossa |
| 6. | Tesla Model S P90D |
Sähkö | 37 | 50 | 87 | 4 | Virrankulutus 24 kWh/100 km, ekotestissä toimintasäde 395 km |
| 7. | Mercedes E220 d 9G-Tronic |
Diesel | 30 | 50 | 80 | 4 | Erittäin puhdas diesel, vähäinen NOx myös RDE-testissä, SCR-kat. |
| 8. | Mitsubishi Space Star 1.2 ClearTec Top |
Bensiini | 36 | 40 | 76 | 4 | Paras bensiinimalli, pieni kulutus, pienet hiukkaspäästöt |
| 9. | BMW 118d Urban Line Steptronic |
Diesel | 34 | 41 | 75 | 4 | Vähäiset päästöt huolimatta yksinkertaisesta NOx-loukusta (LNT) |
| 10. | Volkswagen up! 1.0 TSI BMT beats |
Bensiini | 34 | 37 | 71 | 4 | Bensiinikäyttöinen suorasuihkutus- moottori, pienet hiukkaspäästöt |
| 11. | Mercedes C 200 Cabriolet |
Bensiini | 23 | 47 | 70 | 4 | Bensiinikäyttöinen suorasuihkutus- moottori, pienet hiukkaspäästöt |
| 12. | Mercedes SLC 200 9G-Tronic |
Bensiini | 20 | 41 | 61 | 3 | Bensiinikäyttöinen suorasuihkutus, pienet hiukkaspäästöt, suuret CO₂-päästöt |
| 13. | Hyundai IONIQ Hybrid Premium |
Hybridi | 38 | 21 | 59 | 3 | Pieni kulutus, mutta suurehkot CO₂- ja hiukkaspäästöt |
| 14. | Kia Niro 1.6 GDI Hybrid Spirit |
Hybridi | 32 | 25 | 57 | 3 | Keskinkertainen kulutus, mutta suurehkot CO₂- ja hiukkaspäästöt |
| 15. | Seat Ateca 2.0 TDI Xcellence 4Drive DSG |
Diesel | 17 | 40 | 57 | 3 | Suurehko kulutus (CO₂200 g/km), muut päästöt kohtuulliset |
| 16. | Volkswagen Sharan 2.0 TDI SCR BMT Highline |
Diesel | 17 | 40 | 57 | 3 | Suurehko kulutus (CO₂ 198 g/km), muut päästöt kohtuulliset |
| 17. | Suzuki Baleno 1.0 Boosterjet Comfort |
Bensiini | 33 | 23 | 56 | 3 | Suorasuihkutus, suurehkot CO₂- ja hiukkaspäästöt, CO₂ 151 g/km |
| 18. | Volkswagen Golf Variant 1.4 TSI BMT Highline |
Bensiini | 26 | 29 | 55 | 3 | Suorasuihkutus, suurehkot CO₂- ja hiukkaspäästöt. |
| 19. | Volvo V40 T3 Momentum |
Bensiini | 24 | 30 | 54 | 3 | Suorasuihkutus, suurehkot hiukkaspäästöt |
| 20. | BMW 520d xDrive Steptronic |
Diesel | 16 | 35 | 51 | 3 | SCR+LNT, moottoritiellä suurehkot NOx-päästöt, CO₂ 203 g/km |
| 21. | Volvo S90 D4 Inscription Autom. |
Diesel | 25 | 25 | 50 | 3 | NOx-loukku (LNT), suurehkot NOx-päästöt |
| 22. | Citroen C4 BlueHDi 150 Stop&Start Shine |
Diesel | 31 | 17 | 48 | 2 | SCR-katalysaat- torista huolimatta suuret NOx-päästöt |
| 23. | Land Rover Discovery Sport TD4 E-Capability HSE |
Diesel | 17 | 30 | 47 | 2 | Suuri NOx-päästö moottoritiellä, suurehko CO₂ 198 g/km |
| 24. | BMW 320d Gran Tourismo Luxury Line Steptr. |
Diesel | 25 | 17 | 42 | 2 | NOx-loukku (LNT), suurehkot NOx-päästöt |
| 25. | Jaguar F-Pace 20d Prestige AWD Automatik |
Diesel | 15 | 27 | 42 | 2 | Suuret NOx-päästöt moottoritiellä, suurehko CO₂ 206 g/km |
| 26. | Opel Corsa 1.0 DI Turbo ecoFlex Edition |
Bensiini | 32 | 9 | 41 | 2 | Suorasuihkutus, suuret NOx- ja hiukkaspäästöt |
| 27. | Audi A4 Avant 3.0 TDI design S tronic |
Diesel | 19 | 21 | 40 | 2 | SCR-katalysaattori, silti suuret NOx-päästöt, CO₂ 192 g/km |
| 28. | Mazda 2 Skyactiv-D 105 Exclusive-Line |
Diesel | 40 | 0 | 40 | 2 | Erittäin pieni kulutus (4,1 l/100 km), mutta erittäin korkea NOx-päästö |
| 29. | Hyundai i20 1.1 CRDI |
Diesel | 38 | 0 | 38 | 2 | Pieni kulutus (4,3 l/100 km), mutta erittäin korkea NOx-päästö |
| 30. | Peugeot 208 BlueHDi 100 Stop&Start Allure |
Diesel | 38 | 0 | 38 | 2 | Pieni kulutus (4,3 l/100 km), SCR-katalysaattori, silti korkea NOx-päästö |
| 31. | Mercedes CLA 200 d Shooting Brake Urban 7G-DCT |
Diesel | 33 | 4 | 37 | 2 | NOx-loukku (LNT), suuret NOx-päästöt |
| 32. | Audi SQ7 quattro tiptronic |
Diesel | 0 | 35 | 35 | 2 | SCR+LNT, moottoritiellä suurehko NOx, erittäin suuri CO₂ 293 g/km |
| 33. | Renault Megane Energy dCi 130 GT Line |
Diesel | 33 | 0 | 33 | 2 | NOx-loukku (LNT), erittäin suuret NOx-päästöt |
| 34. | Smart Fortwo Cabrio 0.9 Turbo Prime Twinamic |
Bensiini | 25 | 8 | 33 | 2 | Epäsuora suihkutus, kaikkein suurimmat hiukkaspäästöt |
| 35. | Dacia Sandero dCi 90 Start&Stop Laureate |
Diesel | 32 | 0 | 32 | 2 | NOx-loukku (LNT), erittäin suuret NOx-päästöt |
| 36. | Renault Captur Energy dCi 90 Intens |
Diesel | 32 | 0 | 32 | 2 | NOx-loukku (LNT), erittäin suuret NOx-päästöt |
| 37. | Ford Focus 2.0 TDCi Start/Stopp Titanium |
Diesel | 31 | 0 | 31 | 2 | NOx-loukku (LNT), erittäin suuret NOx-päästöt |
| 38. | Volkswagen Golf Sportsvan 1.6 TDI BMT Comfortline DSG |
Diesel | 29 | 0 | 29 | 1 | NOx-loukku (LNT), erittäin suuret NOx-päästöt |
| 39. | Renault Talisman Grandtour Energy dCi 130 Life |
Diesel | 26 | 0 | 26 | 1 | NOx-loukku (LNT), erittäin suuret NOx-päästöt |
| 40. | Kia Optima Sportswagon 1.7 CRDiGT Line DCT |
Diesel | 25 | 0 | 25 | 1 | NOx-loukku (LNT), erittäin suuret NOx-päästöt |
| 41. | Volkswagen Tiguan 1.4 TSI ACT BMT Comfortline DSG |
Bensiini | 10 | 14 | 24 | 1 | Suorasuihkutus, suuret NOx- ja hiukkaspäästöt, korkea CO₂ 220 g/km |
| 42. | Hyundai i40 Kombi 1.7 CRDi blue Premium DCT |
Diesel | 20 | 0 | 20 | 1 | Erittäin suuret NOx-päästöt (LNT), korkea CO₂ |
| 43. | Ford Galaxy 2.0 TDCi Start/Stopp Titanium |
Diesel | 14 | 0 | 14 | 1 | Erittäin suuret NOx-päästöt (LNT), korkea CO₂ |
| 44. | Ford Focus RS | Bensiini | 6 | 0 | 6 | 1 | Erittäin suuret hiukkas-, CO- ja HC -päästöt, erittäin korkea CO₂ 231 g/km |
| 45. | SsangYong Korando 2.2 e-XDi 220 Sapphire 4WD Auto. |
Diesel | 1 | 0 | 1 | 1 | Erittäin suuret NOx-päästöt (LNT), erittäin korkea CO₂ 246 g/km |
Lähteet:
