Liikenne | Uutinen | 10.8.2020

Väsymys vaanii automatkaajaa – näin taltutat vaarat

Tutkija: väsymys johtaa vakavaan onnettomuuteen kaikkein todennäköisimmin kesäkuukausina toukokuusta syyskuulle.

Jaa artikkeli

Koronavirus on muuttanut monien suunnitelmia mukaan lukien perheeni. Joka kesä menemme kotikaupunkiini Dubrovnikiin Kroatiaan, muttei tänä kesänä. Tämä on ikävää, mutta samaan aikaan se antaa mahdollisuuden toteuttaa vanha toiveeni matkustaa Lappiin.

Suunnitelmani on mennä autolla, ottaa mukaan tarpeeksi iso teltta viidelle ja lähteä pohjoiselle seikkailulle. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta matkustaa autolla, nukkua teltassa, kokata oma ruoka retkikeittimellä ja minimoida kontakti muiden ihmisten kanssa.

Etäisyys kotoamme Helsingistä Inariin on 1 139 kilometriä. Yhden pysähdyksen taktiikka ei toimi. Ajaessa väsymys voi olla ongelma. Ja yleensä on. Myös lapset voivat olla levottomia autossa ja siihen liittyvä stressi saattaa lisätä väsymystä. Hyvä suunnittelu on välttämätöntä.

Haukottelu paljastaa

Tein väitöskirjani väsyneenä ajamisesta. Onnettomuustietoinstituutti OTIn tilastojen mukaan väsymys johtaa Suomessa vakavaan onnettomuuteen kaikkein todennäköisimmin kesäkuukausina toukokuusta syyskuulle.

Väsymystä ratissa voi kuitenkin torjua.

Ennen nukahtamista ihmiset osoittavat merkkejä väsymyksestä, kuten haukottelua, asennon vaihtelemista, pään nuokkumista sekä ajon heikentymistä, kuten ajelehtimista kaistalla tai tiellä ja lisääntynyttä vaihtelua nopeudessa. Ihmiset itse tietävät olevansa väsyneitä, mutta liiallisen väsymyksen arviointi on vaikeampaa ja he usein uskovat voivansa jatkaa, kunnes kaikki sumenee ja he nukahtavat.

Ensimmäinen asia on, että koskaan ei pitäisi lähteä pitkälle matkalle, jos ei ole levännyt. Tämä saattaa olla haastavaa, sillä yö ennen lähtöä voi olla levoton lähtöstressin takia. Unohdinko pakata jotain? Meneekö kaikki hyvin? Monet kuljettajat haluavat myös aloittaa ajamisen aikaisin, jolloin edellisen yön uni saattaa jäädä lyhyeksi. Tämä saattaa olla ongelmallista, etenkin jos ei ole tottunut heräämään aikaisin.

Suunnittele reitti ja ajankäyttö

Toinen asia on matkan suunnittelu ennakolta. Sekä reitin, että sen varrella olevien huoltoasemien ja levähdyspaikkojen etukäteen selvittäminen auttaa.

Tietenkin meillä on aina mukanamme puhelimet, mutta joskus voi kaduttaa, ettei tarkistanut asioita etukäteen. Näin on käynyt itselleni muutaman kerran esimerkiksi Etelä-Puolan pimeillä teillä keskellä yötä. Se ei ollut miellyttävä kokemus – ikimuistoinen kyllä.

Nukahtamisesta johtuvien kuolonkolarien kokonaismäärä (vasemmalla) ja suhteellinen määrä kaikista kuolonkolareista (oikealla) kuukausittain (Onnettomuustietoinstituutti OTIn aineisto, N=522; vuodet 1991–2018). Aineiston koodaus vuosilta 1991–2001 perustuu luokkaan ”nukahtaminen” ja vuosilta 2002–2016 luokkaan ”nukahtaminen, vireystilan lasku”.

Ajatko yksin vai jonkun kanssa? Matkustajan mukana olemisella on puolensa. Joskus kuljettajien vaihtaminen pitkällä matkalla voi auttaa: toisen ajaessa toinen voi torkahtaa ja sitten rooleja voi vaihtaa. Pitää kuitenkin muistaa, että monissa onnettomuuksissa kuljettaja on nukahtanut matkustajien nukkuessa autossa.

Toinen vaihtoehto on ajaa keskustellen hereillä olevan matkustajan kanssa. Aktiivinen keskustelu saattaa pitää kuljettajan virkeämpänä, mutta tämän lisäksi matkustaja voi olla myös kuljettajan ajokunnon ja väsymyksen aktiivinen arvioitsija. Siitä kumpi edellä mainituista vaihtoehdoista on parempi ei ole tutkimusta.

Mielestäni kuljettajaa ei saisi koskaan jättää yksin, jos hän on väsynyt tai väsymys on odotettavissa.

Apua myös tekniikasta

Kuljettajien nukahtamisen estämiseksi käytetään erilaisia teknisiä apuvälineitä, jotka pyrkivät tunnistamaan mm. edellä mainittuja väsymyksen merkkejä keräten tietoa silmän liikkeistä, ratin otteesta, kaasun käytöstä, ohjauksesta, ajoneuvon paikasta kaistalla. Näitä tietoja käyttävä algoritmi laskee kuljettajan väsymyksen ja antaa palautetta äänimerkillä tai kahvikupin ikonin ilmestymisellä.

Näiden laitteiden tehokkuudesta tiedetään kuitenkin vain vähän. Niiden toimimiseen vaikuttaa se, havaitsevatko ne väsymyksen oikein ja käyttääkö kuljettaja tätä palautetta. Autossa kuljettajan tilaa tarkkaileva matkustaja saattaa yhä olla tehokkaampi muuttamaan kuljettajan käyttäytymistä.

Välitorkut voivat auttaa

Monet kuljettajat soveltavat väsymykseen vastatoimia jatkaessaan ajoa. Radion kuuntelu (kovaa), ikkunoiden avaaminen raittiin ilman saamiseksi tai ilmastoinnin säätäminen kylmälle ovat suosittuja vastatoimia rikkomaan yksitoikkoisuutta. Nämä niksit eivät kuitenkaan auta kauaa, etenkään jos olet erittäin unelias. Kofeiinipitoisten juomien juominen voi auttaa, mutta nekään eivät auta, jos olet jo todella unelias.

Pienet torkut kahvin juomisen yhteydessä auttaa jo paremmin, mutta pitää muistaa, että ainoa oikea vastatoimi uneliaisuutta vastaan on kunnolla nukkuminen.

Uusi tieliikennelaki 17 §.: Ajoneuvon kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset

Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.

Kirjoittaja on liikennepsykologian dosentti Helsingin yliopistolla. Hän on työskennellyt liikenneturvallisuustutkimuksen parissa lähes 20 vuotta Suomessa ja Ruotsissa. Hänen tutkimuskohteenaan on yleisesti käyttäytyminen liikenteessä, erityisesti väsyneenä ja päihtyneenä ajaminen sekä riskinotto.

Jaa artikkeli

Keskustelu