Liikenne Uutinen 9.3.2021

Vetyautoilulle vetäjiä – Suomen ensimmäinen asema jo tuloillaan?

Useampi suomalainen autoalan maahantuoja kaipaa vetyautoilulle vetäjiä. Ensimmäisestä vetytankkausasemastakin on saatu jo vihiä.

VTT on ollut hiljattain yhteydessä ainakin Hyundain maahantuojan suuntaan Hyundain vetykäyttöisten henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen vaatimuksien selvittämiseksi – ehkä pian löytyy vetyautoilulle vetäjiä myös tankkaamisen suunnalta. Taustalla on ajatus koetankkausaseman rakentamisesta Suomen tieliikenteen vetykäytön koeponnistamiseksi. VTT on Suomen valtion omistama yhtiö, jonka omistajaohjaajana toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Kyseessä ei suinkaan olisi maamme ensimmäinen vetytankkausasema, mutta se olisi silti ainoa. Woikoskella oli nimittäin aikanaan yksi vetytankkausasema, joka on sittemmin purettu. Sijainti ei välttämättä ollut optimaalinen ja ehkä Woikoski oli hieman liikaakin aikaansa edellä. 

Viime vuosina vety on jälleen nostanut päätään. Sekä EU että Japani ovat vihjailleet valmistautumisesta vedyn laajempaan käyttöön tulevaisuuden tuotantoa suunnittelemalla. Nämä ovat kuitenkin vielä pitkälti suurempia linjavetoja ja strategiaa, mutta toki välttämätön ensiaskel.

Vetyautoilulle vetäjiä

Autoalan maahantuojat ovat kiinnostuneet mahdollisuuksista edistää heidän yritystensä valmistamien vetyautojen toimintaedellytyksiä Suomessa. Hyundai Motor Finland, Iveco Finland, Veho, Scania Suomi ja Toyota Auto Finland ovat muodostaneet epävirallisen yhteistyöverkoston vedyn liikennekäytön edistämiseksi. Tähän ei liity ainakaan toistaiseksi mitään sopimuksia, vaan lähinnä tiedonjakoa ja aiheen edistämistä.

Tämän lisäksi Fortum, Neste ja Wärtsilä ovat eri yhteyksissä maininneet vedyn kuuluvan ainakin joillain tavoin tulevaisuuteensa Suomessa. Vety esiintyy maassamme myös autoalan pitkän aikavälin käyttövoimaennusteissa, joskin erittäin pienessä roolissa. Vuonna 2040 sen osuus olisi tuon ennusteen mukaan alle 10 prosenttia, mutta noin pitkälle ennustaminen on joka tapauksessa äärimmäisen epävarmaa. 

Myös Toyotan maahantuoja uskoo vedyn olevan vain pieni osa tulevaisuuden käyttövoimajakaumaa, mutta silti tärkeä. Hyundain maahantuojan tuotepäällikkö Aki Kaukola kertoo valmistajan uskovan vedyn kaappaavan pitkällä aikavälillä varsin suurenkin roolin – vähintäänkin valmistajan kotimaassa Koreassa. Hyundai luottaa käyttövoiman vahvuuksiin raskaan kaluston lisäksi myös painavampien henkilöautojen, kuten SUV-luokan, osalta pidempien matkojen suorittamiseen.

Vedyn valmistuksesta tankille

Vetyä tuotetaan jo tällä hetkellä Suomessa, joten se ei ole suoranainen ongelma. VTT:n Business Finlandille tuottama, marraskuussa 2020 julkaistu National Hydrogen Roadmap, eli kansallinen vetytiekartta tosin pitää yhä tärkeänä askeleena matalapäästöisen vedyn tuotannon ja teollisuuskäytön lisäämistä ennen tieliikenteen tarpeita. Tämän seurauksena kun saataisiin oletettavasti tuotannon hintaa laskettua, joka tekisi siitä entistäkin houkuttelevamman vaihtoehdon liikennepolttoaineeksi.

Tuo sama vetytiekartta nostaa esiin useita vedyn tieliikennekäyttöä nimenomaisesti Suomessa puoltavia seikkoja. Maassamme on pitkät välimatkat, joilla vetykäyttöinen polttokennoauto on akkusähköautoa merkittävästi potentiaalisempi vaihtoehto. 

Tästä päästään vaadittavan tankkausverkoston rakentamiseen. Toyota Finlandin toimitusjohtaja Heikki Freund muistuttaa, että vedyn tuotannon ja tankkausaseman ei tarvitse sijaita samassa paikassa – aivan kuten nykyään käytettävän polttoaineen kanssa. 

Business Finlandin julkaisema kansallinen vetytiekartta nostaa esille, että maassamme sallitut erittäin raskaat kuorma-autot pystyisivät kuljettamaan suuriakin määriä vetyä kerralla. Tämä tietenkin laskee kuljetuksesta koituvia kustannuksia. 

Toyota Finland on vakuuttunut, että vetyauton ostavia asiakkaita kyllä löytyisi tankkausasemaverkoston puutteen päättyessä. Maahantuojan tavoite onkin saada tieliikenteeseen muutama sata Toyota Mirai -vetyautoa vuoteen 2023 mennessä. Totesimme Moottorin maistiaisessa tuon auton olevan jo täysin valmis tieliikenteeseen.

 

Teksti: Henri Posa Kuvituskuva: Jari Kohonen/Moottorin arkisto Lähteet: Business Finland, Hyundai, Toyota, VTT

Jaa artikkeli