Maistiainen: Never stop the madness ja kohta vedytään taas! Uusi Toyota Mirai
Uusi Toyota Mirai palauttaa vedyn keskusteluun toimivalla autolla, pitkällä toimintamatkalla ja nopealla tankkauksella. Onko tämä hulluutta?
Aikanaan täysin uusi Toyota Mirai esiteltiin ensimmäisessä sukupolvessaan vuonna 2014 ja se seurasi vetyautomaailmassa Honda FCX Clarityn jalanjäljissä. Etuvetoisessa Toyotassa oli hieman sukunäköä neljännen sukupolven Priuksen lataushybridimallin kanssa. Ne molemmat näyttivät kauniisti sanottuna ympäristöystävällisiltä.
Sen jälkeen vettä on virrannut runsaasti. Vety näyttäisi tekevän jälleen tuloaan eikä ainakaan Toyota ole heittänyt kirvestä kaivoon, vaikka osa tuntuu pitävän tätä hulluutena.
Nyt esitelty Mirain toinen sukupolvi on merkittävästi edeltäjäänsä komeampi ilmestys. Noinkohan sitä saa ääneen sanoa, mutta pienin muutoksin kyseessä voisi hyvin olla yhtiön premium-merkin Lexuksen tuote. Siinä määrin uljas erityisesti lähes viisi metriä pitkä sivuprofiili on.
Leveyttä uudella takavetoisella Mirailla on lähes 1,9 metriä ja korkeutta vajaat 1,5 metriä. Akseliväli asettuu lukemaan 2,92 metriä. Uusi viisipaikkainen Mirai pohjautuu valmistajan suurelle TNGA-L-perusrakenteelle, eli samalle kuin esimerkiksi Lexuksen lippulaiva LS. Massaa suuri vetyauto omaa noin 1900 kilogrammaa.
Tämä auto nostaa Toyotan imagoa tekniikan lisäksi myös muotoilun osalta, mutta toistaiseksi kyseessä on Suomen osalta vain katsaus mahdolliseen tulevaisuuteen. Maassamme kun ei ole yhtään ainoaa asemaa, jolla Miraita voisi tankata.
Toinen uusi Toyota Mirai
Uusi Toyota Mirai on siis vetyauto. Sen vetysäiliöt tankataan hieman kaasuauton ja perinteisen polttomoottoriauton tapaan pistoolista asemalla, jollaista ei tällä hetkellä Suomessa siis ole.
Tuo tankkaus kestää korkeimmalla käytössä olevalla paineella tyhjästä täyteen 3-5 minuuttia. Se on siis hieman hitaampaa kuin perinteisen polttomoottoriauton tankkaaminen, mutta ainakin toistaiseksi tuntuvasti sähköautoja ripeämpää. Mirain polttoainesäiliö nimittäin vetää 5,6 kilogrammaa vetyä, jolla pitäisi päästä jopa lähes 650 kilometrin WLTP-mittaustavan mukaiseen toimintamatkaan.
Auton polttokennosto tuottaa reaktioaineena toimivan vedyn ja ulkoilmasta saatavan hapen avulla sähköä ja vettä. Mirain polttokennosto pystyy tuottamaan 128 kilowattia tehoa. Vesihöyry poistuu ilmaan ja taka-akselilla sijaitseva sähkömoottori saa energiaa pyörittääkseen pyöriä.
Tämän lisäksi Miraissa on pieni 1,25 kilowattitunnin korkeajänniteakku sähköenergian väliaikaisvarastoksi ja tarjoamaan lisäpotkua täyskaasukiihdytyksen ajaksi. Auton huipputeho on 134 kilowattia (182 hv) eli hieman polttokennoston tehoa enemmän.
Tässä kohti varsin nuori polttokennoteknologia etenee vielä harppauksin eteenpäin. Esimerkiksi Miraissa polttokennoston paino on laskenut 50 prosenttia, mutta teho on silti kasvanut 12 prosenttia edeltäjään verrattuna.
Painojakauma asettuu hyvin tasan akselien välille ja painopiste sijaitsee varsin matalalla. Lisäksi korin kehutaan edustavan Toyotan malliston jäykintä päätä. Nämä ovat hyviä perusteita.
Auton ajamiseen, tiloihin ja tietoviihdejärjestelmään palaamme kattavammin koeajon yhteydessä. Mukavuus tuntuisi olevan kunnossa, mutta takatilat eivät ole mitoista huolimatta hulppeat. Ja vaikka tietoviihdejärjestelmä tuntuu periytyvän eri vuosikymmeneltä muun auton kanssa, niin auto on kokonaisuutena hieno.
Uutuudelle löytyy jo hinta monella muulla markkinalla Euroopassa. Saksassa sen hinta alkaa 63 900 euron lukemista ja siihen rahaan kyseessä on komea tuote. Suomessa se tullee myyntiin, kunhan sitä pystyisi tankkaamaan edes jossain maidemme rajojen sisäpuolella.
Tässä on yksi tulevaisuus. Aika näyttää valitsemmeko sen täysin, osittain tai ollenkaan. Tällä hetkellä vedyn rooli näyttäisi vielä verrattain pieneltä.
Fakta on silti se, että tämä auto on valmis. Nyt puuttuu vain infrastruktuuri sen ympäriltä.
Kuvat ja teksti: Henri Posa
