15–24-vuotiaat nuoret yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa

Asiantuntijat: tieliikenteessä vahingoittuneista nuoria on noin kolmannes, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 11 prosenttia.

Suomen tieliikenteessä kuoli viime vuonna 196 ihmistä. Ilahduttavan, jopa ennätysmäisen alhainen luku pohjautuu Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoon, jossa luvussa ei ole mukana sairauskohtaukseen kuolleita.

Vuoden 2022 tieliikennekuolemissa noin 62 prosenttia uhreista oli joko henkilöauton kuljettaja tai matkustaja – 15–24-vuotiaiden uhrien osalta luku oli jopa 84 prosenttia.

– Prosenttiosuus ei ole ollut näin suuri ainakaan edellisen 20 vuoden aikana. Henkilöautoissa kuolleista nuorten osuus oli melkein kolmannes, mikä on korkein osuus sitten vuoden 2009, kuten Mika Sutela ja Pasi Rissanen tuovat esiin kirjoituksessaan Haaste-lehden numerossa 1/2023.

Kirjoittajat tietävät mistä kirjoittavat, sillä Itä-Suomen yliopiston dosentti Mika Sutela työskentelee tietoanalyytikkona Poliisihallituksessa. Pasi Rissanen puolestaan työskentelee poliisiylitarkastajana Poliisihallituksessa liikenneturvallisuuden vastuualueella.

Turvallisen vuoden kääntöpuoli

Vaikka tieliikenteessä kuolemien määrä vähenee, eri tienkäyttäjäryhmissä uhreja on kaikki ikäluokat huomioiden suhteellisesti melko saman verran vuodesta toiseen, kirjoittajat toteavat. Tienkäyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi jalankulkijat, polkupyöräilijät, moottoripyöräilijät, henkilöauton kuljettajat ja matkustajat.

Suomessa 15–24-vuotiaat nuoret olivat viime vuoden lukujen valossa kuitenkin yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa. Valtaosa kuolleista, etenkin nuorista, oli liikkeellä henkilöautolla joko kuljettajana tai matkustajana.

Asiantutijakaksikko tuo esiin, että tieliikenteessä vahingoittuneista nuoria on noin kolmannes, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 11 prosenttia.

Nuorimpien riskinä mopoilu

Kaikkein nuorimmilla, 15-vuotiailla onnettomuuksissa painottuvat mopo-onnettomuudet, 16-vuotiailla mukaan tulevat moottoripyöräonnettomuudet ja 17-vuotiailla viime vuosina kuolemista ja loukkaantumisista on tapahtunut yleisimmin henkilöauton kuljettajana tai matkustajana.

– Kuolemaan johtaviin, nuorten aiheuttamiin liikenneonnettomuustilanteisiin liittyy tavallisesti useita taustatekijöitä, kuten päihtyneenä ja ylinopeudella ajaminen, kirjoittajat taustoittavat.

Kirjoittajien mukaan päihteet ovat suuri riskitekijä nuorten onnettomuuksille, vaikka rattijuopumukset eivät tyypillisesti kasaannukaan nuoruusikään.

Tilastokeskuksen tilastojen perusteella viime vuosina (2019–2021) kaikista rattijuopumusrikoksiin syylliseksi epäillyistä 18–20-vuotiaita on ollut noin kymmenen prosenttia.

Moottori kertoi aiemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämistä tiedoista, joiden mukaan nuorilla tieliikenneonnettomuuksien tyypillistä aikaa ovat viikonloput ja yöt. Lasten haasteena ovat puolestaan liikenneympäristön hahmottaminen ja kokemattomuus.

Alle 25-vuotiaiden tapaturmakuolemien taustalla liikenneonnettomuudet -otsikon alla kerrottiin, että tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat eniten alle 25-vuotiaiden tapaturmaisia kuolemia ja toiseksi eniten tapaturmaisista syistä johtuvia sairaalahoitojaksoja Suomessa.

Ryhmäpaine vaikuttaa

Kirjoittajat pohtivat nuorten liikennekäyttäytymisen riskitekijöitä eri näkökulmista. Vaikka yleisesti ottaen nuoret tuomitsevat päihtyneenä ajamisen, ryhmäpaine voi johtaa riskinottoon.

– Nuorten liikennerikokset, siinä missä muunlainenkin nuorisorikollisuus, on tavallisesti ryhmäilmiö, eli lainvastaisia tekoja toteutetaan ryhmässä, kun halutaan mielihyvää ja elämyksiä sekä näkyä ja näyttää, kirjoittajat kiteyttävät.

Sisäministeriön Liikennevalvonnan ja -turvallisuustyön ohjelmassa vuosille 2021–2030 on nimetty keskeiset vaikuttavuuskohteet, joita ovat mm. ajoterveys ja vireystila, alkoholi, huumausaineet ja lääkkeet sekä nuoret.

Yhteiskunnan olisi kirjoittajien mukaan satsattava nykyistä jämäkämmin nuorten tieliikennekuolemien ehkäisyyn. Kirjoittajat penäävät asiaintilan eli nuorten riskien ehkäisemiseksi valistusta, liikennevalvontaa ja viranomaisten tiivistä yhteistyötä.

– Erityisesti nuorille on paikallaan tarjota tietoa esimerkiksi liikennesäännöistä, ennakoivasta liikkumisesta sekä liikenneonnettomuuksista ja niiden seurauksista.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto, Onnettomuustietoinstituutti Lähteet: Haaste 1/2023, Sisäministeriön julkaisuja 2021:14 / Poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelma vuosille 2021–2030, Onnettomuustietoinstituutti / Ajoterveysraportti 2021 

a:6:{i:0;s:5:"56932";i:1;s:5:"25460";i:2;s:6:"142549";i:3;s:6:"138185";i:4;s:6:"131246";i:5;s:6:"124966";}