Ajo-oikeudettomat ikäihmiset jatkavat tien päällä

Iäkkäiden autoilijoiden määrä liikenteessä on kasvussa. Iän tuomat ajokyvyn haasteet liikenteessä yleistyvät nekin.

Poliisissa on havaittu autoilevien ikäihmisten määrän kasvun mukanaan tuomat huolet ja haitat. Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto Poliisihallituksesta lupautui avaamaan yhä voimistuvan ilmiön eri puolia Moottorille.

Tuleeko poliisiin tietoon yhä enemmän tapauksia, joissa liikennevalvonnassa tavataan ikäautoilijoita, jotka ovat menettäneet ajokykynsä heikentymisen vuoksi ajo-oikeutensa, mutta ovat silti jatkaneet autoilua?

– Kyllä tulee.

Ilman ajo-oikeutta ajaminen tarkoittaa rikosnimikkeenä kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta. Ikäihminen on näissä tapauksissa siis menettänyt ajo-oikeutensa määräaikaisesti tai pysyvästi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ongelma voimistunut rajusti

Katajiston mukaan ajokortittomien yli 70-vuotiaiden syyllistyminen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt kiinnijääneiden tapausten osalta yli kaksinkertaiseksi.

Katajiston keräämät tilastoluvut kielivät karusta kehityksestä.

Vuonna 2013 yli 70-vuotiaiden osalta kirjattiin Suomessa 224 tapausta, joissa oli kyse kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Viime vuonna tuo vastaava ikäautoilijoiden aiheuttamien tapausten lukumäärä oli jo 575, ja tämän vuoden ensimmäisen puolikkaankin osalta 289 tapausta.

Mitä ajoterveys tarkoittaa?

Ajoterveydellä tarkoitetaan toimintakykyä liikenteessä. Sen keskeisiä osia ovat liikennenäkö, kognitio ja motoriikka.

Väestö ikääntyy, joten liikenteessäkin ratin takana on enemmän varttuneempaa väkeä, joilla voi olla muistiin, motoriikkaan tai vaikka sydäntauteihin liittyviä oireita, jotka tekevät autoilusta vaarallista itselle ja muille kanssaliikkujille.

Ongelmia ympäri Suomen

Katajiston mukaan ajo-oikeudettomat ajamista jatkavat ikäkuskit ovat ongelma eri puolilla Suomea, mikään alue ei siis tässä suhteessa nouse haasteena yli muiden.

– Ilmiö on kasvussa eri puolilla maata.

– Ihan hiljattaisesta muutoksesta puhuttaessa Lounais-Suomessa ja erityisesti tästä vuodesta puhuttaessa myös Helsingissä kiinnijääneiden määrä on noussut jyrkästi, Katajisto taustoittaa.

Poliisin mukaan oraalla olevaan ongelmaan on syytä herätä ajoissa, etenkin kun iäkkäiden autoilijoiden määrä ylisummaan on kasvussa. Ajoterveyttä olisi Katajiston mukaan syytä kuitenkin tarkastella kriittisesti laajemmasta näkökulmasta kuin yksin autoilijan iästä lähtien.

– Ei yksin ikäihmisten vaan kaikkien kuljettajien osalta ajoterveyteen liittyvät riskit ovat lisääntymässä. Totta kai ikääntyvillä näitä riskejä ilmaantuu helpoimmin, mutta ne eivät ole poissuljettuja muillakaan ikäryhmillä. Joka tapauksessa asiaan tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, Katajisto linjaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Riskinä sairaskohtaukset

Vuosittain Suomessa sattuu noin sata kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa sairaus näyttelee roolia. Tieto käy ilmi Onnettomuustietoinstituutin ajoterveysraportista vuodelta 2021.

Katajiston mukaan sairauskohtaukset ovat kolareiden välitön riski. Kesken ajon sairaskohtaukset aiheuttavat suistumisia muun liikenteen reitille tai vaaraa ajoneuvossa matkustaville.

Muistin sairaudet ovat Katajiston mukaan ihan oma lukunsa.

– Muistisairaudet aiheuttavat vaaratilanteita esimerkiksi siten, että kuljettaja päätyy ajamaan moottoritielle tai muulle yksisuuntaiselle väylälle vastoin ajosuuntaa.

Katajiston mukaan myös havainto- ja hahmottamisvaikeudet aiheuttavat esimerkiksi etuajo-oikeutetuissa risteyksissä vakavia onnettomuuksia.

Lääkärit tärkeässä roolissa!

Havaitsevatko lääkärit ajoissa ajokyvyn heikentymisen ja puuttuvat asiaan eli laittavat vireille ajo-oikeuden menettämistoimet?

– Tilanne on kehittynyt hyvään suuntaan ja suuri osa lääkäreistä toimii Traficomin antaman ohjeistuksen mukaan. Ehkä osalla lääkäreistä on asiassa vielä kehitettävää, Katajisto arvioi.

– Tämä ei kuulu siihen perinteiseen lääkärin rooliin, vaikka lääkärin salassapitovelvollisuus on tässä asiassa syystäkin muutettu ilmoitusvelvollisuudeksi siksi, että perinteisen potilaan sairauden hoitamisen ohella on myös ajateltava yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Loppujen ilmoittaminen potilaan ajoterveysedellytysten puuttumisesta on myös sen yksittäisen potilaan etu, Katajisto täydentää.

Hänen mukaansa poliisi myös toivoo, että lääkäreillä olisi mahdollisuus tietojärjestelmästä tarkistaa potilaansa osalta, onko kysymyksessä ajo-oikeuden haltija.

Rohkeasti puheeksi perhepiirissä

Katajisto muistuttaa kaikkien tienkäyttäjien läheisille, että mikäli huomataan läheisen toimimiskyvyn liikenteessä huonontuneen syystä tai toisesta, niin asia tulisi ottaa läheisen kanssa rohkeasti puheeksi.

– Ja jos puheeksi otto ei tuota tulosta, tulisi ilmoittaa asiasta poliisille, jotta poliisi voi selvittää läheisen ihmisen ajoterveyttä lääkärin avulla.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto, Onnettomuustietoinstituutti Lähteet: sisäministeriö, Poliisihallitus, Poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden toimintaohjelma vuosille 2021–2030, Onnettomuustietoinstituutti / Ajoterveysraportti 2021

a:5:{i:0;s:6:"122457";i:1;s:5:"90353";i:2;s:6:"137574";i:3;s:5:"51575";i:4;s:6:"120850";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy