Ajokortin teoriakokeen vilpit: lunttilappu hameen alle ja setelitukko valvojalle

Traficomin asiantuntija: ”Ei oikeastaan yllätä, että vilppiä esiintyy näinkin paljon. Tilaisuus tekee varkaan.”

Ajokortin teoriakokeen suorittajien mielikuvitus on liki rajaton, kun on kyse vilpillisten keinojen kehittelystä. Niistä muutamat vaativat jo sellaista paneutumista ja suunnittelua, että sen ajan käyttäminen teoriakokeeseen pänttäämiseen luulisi tuovan onnistumisen eli kokeen läpäisemisen – rehellisin keinoin.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntija Jussi Pohjonen ei ole yllättynyt epärehellisten keinojen käytöstä koetilanteessa.

– Ei oikeastaan yllätä, että vilppiä esiintyy näinkin paljon. Tilaisuus tekee varkaan, Pohjonen toteaa.

Hän muistuttaa, että vuodessa suoritetaan erilaisia teoriakokeita 160 000 kaikkiaan, jota vasten kiinnijääneiden määrä on pieni.

– Toisaalta vaikka kiinnijääneitä on alle promille kokeiden suorittajista, ei silti voi hyväksyä, että liikenteeseen pääsisi ihmisiä, jotka ovat saaneet ajo-oikeutensa väärin perustein.

Vilppiyrittäjiä jäi viime vuonna kiinni hieman yli sata, jossa on kasvua vuoteen 2022 verrattuna noin kolmanneksen verran.

– Näkemykseni on, että vilppiyritysten kasvua ei selitä niinkään vilppiyritysten lisääntyminen kuin niistä tehostunut kiinnijääminen.

Teoriakoe suoritetaan Ajovarman tiloissa. Kokeen suorittajalla on kuljettajatutkintojen teoriakokeissa tyypillisesti puoli tunti aikaa vastata liikennesääntöjä käsitteleviin kysymyksiin.

Kameravalvontaa ja kurkistus hameen alle

Jussi Pohjonen kertoo, että koetilanteiden valvontaan on kiinnitetty viimeisen vuoden aikana yhä enemmän huomiota.

Kaikki koetilat on nykyisin varustettu valvontakameroilla. Nauhoittava kameravalvonta tulee käyttöään tämän vuoden alusta, jotta jälkikäteen voidaan tarkastaa koesuorituksia tarpeen tullen.

– Kameratallenteilla ja kameroiden käytöllä ylipäätään on saatu kiinni vilppiyrityksiä merkittävästi enemmän kuin aiemmin, Pohjonen arvioi.

Tällä tavoin saatiin kiinni myös se nainen, joka oli kirjoittanut hameensa alle, valkoisiin housuihinsa teoriakokeen kysymysten oikeita vastauksia. Alituinen hameen ylös-alas rullaaminen kiinnitti kokeen valvojien huomion.

Piilotettuja kameroita

Yksi vilppikeino on yrittää kuvata tai muutoin tallentaa koekysymyksiä. Kokeeseen saapuvilta toki kerätään matkapuhelimet ja muut älylaitteet pois, mutta keinot ovat monet ja tekniset apuvälineet salakavalan pienikokoisia.

– Kyllä teknisiä vilppikeinoja on havaittu kuten korvanappeja, tallentavia kynäkämeroita tai silmälasinkehyskameroita, liki vakoojaelokuvista tuttua välineistöä siis, Pohjonen kertoo.

Koetilanteen tallentaminen motiivina on tietty päntätä ulkoa oikeita vastauksia uusintakoetta varten.

Karut seuraukset vilpistä

Kokeen jälkeen todetun vilpin seurauksena on koetuloksen hylkääminen ja mahdollinen ajo-oikeuden peruttaminen.

Kokeen jälkeen todetun vilpin seurauksena on aina koetuloksen hylkääminen ja mahdollisesti myös ajo-oikeuden peruttaminen. Koetyypistä riippuen seuraava koe on mahdollista suorittaa vasta puolen vuoden päästä tai koe tehdään valvotusti suullisena tutkinnonvalvojalle.

Rikosilmoituskin voi tulla kyseeseen, jos koevilppi on riittävän törkeätä.

Pohjonen kertoo, että setelitukollakin on yritetty päästä koepinteestä.

– Lahjontayrityksiä on ollut muutama viime vuoden aikana.

Teoriakokeita on erilaisia: Kuljettajantutkintojen teoriakokeet, Taksikuljettajankoe, Kuorma- ja linja-autokuljettajien teoriakokeet, Vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantajankoe ja ADR-ajolupakokeet sekä Liikenneyrittäjätutkinnon teoriakokeet.

Väärällä henkilöllisyydellä kokeeseen

Pohjonen kertoo, että vuoden 2023 aikana Ajovarman henkilökuntaa on koulutettu ahkerasti tunnistamaan väärällä henkilöllisyydellä esiintyminen. Koulutusta on antanut poliisi.

– Väärillä henkilöpapereilla esiintymisestä jää yhä todennäköisemmin kiinni, sillä Ajovarman henkilökunta on yhä harjaantuneempi tunnistamaan epäselvyydet.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Traficom Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom