Ajokorttilain muutos vuonna 2018 ei kasvattanut nuorten kolarimääriä

Autoliitto kritisoi: Rataharjoittelulle ei ole esitetty tietoon- tai tutkimukseen pohjautuvia perusteita eikä sen vaikutuksia ajokortin hintaan ole selvitetty.

Nyt se on tutkittu. Ajokorttilain uudistus vuonna 2018 ei aiheuttanut nuorten autoilijoiden kolarimäärien kasvua.

Vuoden 2018 lakiuudistuksella ei ole ollut olennaista vaikutusta nuorten onnettomuuksien kokonaismäärään, kiteyttää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaama tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan 17–19-vuotiaiden henkilöauton kuljettajien henkilövahingot ovat vähentyneet lakimuutoksen jälkeen.

Ei vaikutusta missään ajokorttiluokassa

Positiivinen kehitys liikenneturvallisuudessa on jatkunut Suomessa entiseen tapaan ajokorttiuudistuksen jälkeenkin. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät edelleen tasaisesti kaikissa ikäryhmissä, Traficomista todetaan.

Vastavalmistuneessa tutkimuksessa vertailtiin Suomen ja Ruotsin liikenneturvallisuuskehitystä vuosina 2016─2020. Molemmissa maissa kehitys on ollut hyvin saman suuntaista.

Ajokorttiuudistuksen ei siis voida selvästi osoittaa lisänneen tai vähentäneen henkilövahinkoja missään ajokorttiluokassa.

17-vuotiaille kortti poikkeusluvalla

Taustapontimena vuoden 2018 uudistukselle oli tahtotila selkeyttää ajokorttisääntelyä ja helpottaa ajokortin hankintaa, ja siten vaikuttaa muun muassa ajokortin hintaan. Samalla uudistuksessa mahdollistettiin B-luokan ajokortin myöntäminen jo 17-vuotiaalle poikkeusluvalla.

Tutkimuksessa vertailtiin 17-vuotiaiden onnettomuustilastoja 18─19-vuotiaita koskeviin tilastoihin. Todennäköisyys joutua onnettomuuteen on ollut 17-vuotiailla suurempi kuin 18─19-vuotiailla. Vuonna 2020 17-vuotiaiden todennäköisyys joutua onnettomuuteen oli kuitenkin jo alittanut tason, jolla 18–19-vuotiaat olivat vuonna 2018.

– Kokonaisuudessaan 17-vuotiaiden suurempi todennäköisyys joutua henkilövahinko-onnettomuuteen vuoden sisällä ajokortin saamisesta voi tutkimuksen perusteella selittyä suurelta osin muita suuremmalla ajosuoritteella eli ajettujen kilometrien määrällä. Lisäksi tutkimuksen mukaan suurin osa ikäpoikkeuslupakuljettajista on nuoria miehiä ja nuorilla miehillä on naisia suurempi todennäköisyys joutua onnettomuuteen, Traficomin erityisasiantuntija Elina Uusitalo kertoo.

17-vuotiaiden kuljettajien henkilövahingot esimerkiksi mopoilla ja moottoripyörillä ovat vähentyneet samalla kun henkilövahingot henkilö- tai pakettiauton kuljettajina ovat lisääntyneet.

– Muutoksia selittää 17-vuotiaiden siirtyminen henkilöautojen rattiin ja se, että he ajavat autolla enemmän kuin kevytrakenteisemmilla ajoneuvoilla on aikaisemmin ajettu, Uusitalo taustoittaa.

Autoliitto: ajoharjoitteluratapakolle ei perusteita

Suomen suurinta autoilijoiden etujärjestöä kummastuttaa, että nyt julkaistusta Traficomin tilaamasta tutkimuksesta ja sen tuloksista riippumatta, ajokorttilain uudistamisen yhteydessä yhä ajetaan rataharjoittelupakkoa koulutusvaatimuksiin.

Autoliiton mukaan rataharjoittelulle ei ole esitetty tietoon- tai tutkimukseen pohjautuvia perusteita eikä sen vaikutuksia ajokortin hintaan ole selvitetty.

– Yleistä mielikuvaa ohjaa helposti muun muassa se, että kun alaikäinen joutuu onnettomuuteen, ikä on lähes poikkeuksetta mainittu uutisotsikoissa. On hyvä, että asiasta on nyt tutkittua tietoa, johon päättäjien pitää päätöksensä perustaa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Kuinka käy yhdenvertaosuuden?

Vaikka 2018 poistunut ajoratapakko ei ole Traficomin tutkimuksen mukaan lisännyt uusien ajokortillisten onnettomuusriskiä, niin nyt valmisteilla olevassa ajokorttilakiesityksessä esitetään, että osa kuljettajaopetuksesta pitäisi taas antaa ajoharjoitteluradalla, jos radalle on pääasiallisen opetuspaikkakunnan keskustasta enintään 80 kilometrin matka.

– Kilometriraja asettaa ajokorttia suorittavat täysin eriarvoiseen asemaan, Nieminen kummeksuu.

– Todennäköisesti suistumisonnettomuuksia tapahtuu juuri niillä syrjäisemmillä seuduilla, missä ei ratapakkoa olisi. Yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella ratavaatimus ei voi olla siitä kiinni, missä ratatoimijoita sattuu milloinkin olemaan tai missä ajokorttia suorittava sattuu kulloinkin asumaan.

Haasteena ratojen kunto

Autoliiton mukaan toinen ongelma on pääosin 1980-luvulla rakennettujen ajoharjoitteluratojen kunto ja taloudellinen tilanne. Radoilla vallitsevat olosuhteet eivät välttämättä sovellu nykyaikaisilla turvajärjestelmillä varustetulla autoilla tapahtuvaan kouluttamiseen.

Korotetaanko ratamaksuja?

Ratoja omistavien yhtiöiden ja yhdistysten talous on ollut kovilla viime vuosina ja tästä syystä radoille on kertynyt paljon investointivelkaa, mikä johtanee merkittäviin ratamaksujen korotuksiin tulevina vuosina.

– Suurimmalla osalla yhä toiminnassa olevista ajoharjoitteluradoista on alueellinen monopoliasema. Lopullisia vaikutuksia ajokortin suorittamisen kokonaiskustannuksiin voidaan vain arvailla, koska tätä asiaa ei ole lainkaan selvitetty lakiesitystä varten, Nieminen kertoo.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenne- ja viestintäministeriö, Autoliitto