Ajoterveys yhä keskeisempi liikenteen turvallisuushaaste

Ratin takana on yhä enemmän varttuneempaa väkeä, joilla voi olla ikänsä tuomana muistiin, motoriikkaan tai sydäntauteihin liittyviä oireita, jotka tekevät autoilusta vaarallista.

Ajoterveys on nousemassa yhäti keskeisemmäksi tekijäksi tieliikenteen turvallisuudessa ja sen kohentamistavoitteissa. Väestö ikääntyy, joten liikenteessäkin ratin takana on yhä enemmän varttuneempaa väkeä, joilla voi olla ikänsä tuomana muistiin, motoriikkaan tai vaikka sydäntauteihin liittyviä oireita, jotka tekevät autoilusta vaarallista itselle ja muille kanssaliikkujille.

Poliisitarkastaja Jari Pajunen sisäministeriön poliisiosastolta on ollut valmistelemassa poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden toimintaohjelmaa vuosille 2021–2030. Tuossa suunnitelmassa ajoterveysasiat ja vireystila on nostettu yhdeksi keskeiseksi vaikuttavuuskohteeksi.

Ajoterveydellä tarkoitetaan toimintakykyä liikenteessä. Sen keskeisiä osia ovat liikennenäkö, kognitio ja motoriikka.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ei koske vain iäkkäitä

– Ajoterveydellä on erittäin suuri merkitys liikenneturvallisuudessa nykyisin ja sen merkitys ei ole kyllä pienenemässä, Pajunen kiteyttää.

Pajusen mukaan ajoterveysasiat tulee nähdä laajasti ja iäkkäiden kuljettajien lisääntymisen myötä merkitys lisääntyy.

– Ajoterveyden ajatellaan usein koskevan vain iäkkäitä kuljettajia, mutta se koskettaa kyllä jokaista iästä riippumatta. Meistä jokainen voi olla hetkittäin esimerkiksi väsymyksen tai vaikkapa hetkittäisen sairauden vuoksi ilman vaadittavaa ajokykyä.

Usein kuolonkolarien taustariskinä

Ajoterveys näkyy Pajusen mukaan kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien taustariskeinä hyvin usein.

– Onnettomuustietoinstituutti on vuonna 2021 julkaisemassaan ajoterveysraportissa tuonut esille kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien aiheuttajakuljettajien yleisimpinä sairauksina päihderiippuvuuden, psyykkisen sairauden ja sydänsairauden tai verenpainetaudin.

Usein taustariskinä on samanaikaisesti useita riskejä samanaikaisesti.

– Päihderiippuvuus ja psykologiset sairaudet yhdistettynä ylinopeuteen on varsin tuhoisa yhdistelmä, Pajunen toteaa.

Pajunen kiteytti Moottorin aiemmassa artikkelissa ajoterveysongelmista seuraavasti: ”Ne ovat entistä enemmän kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien yhtenä riskitekijänä. Ajoterveysongelmia ovat esimerkiksi päihderiippuvuus, psyykkiset sairaudet ja monet erilaiset ajamiseen vaikuttavat terveysongelmat, jota vaikuttavat kuljettajien käyttäytymiseen ja kykyyn turvalliseen ajamiseen.”

Kehitettävää riittää

Ovatko nykyiset lait ja käytännöt riittävällä tasolla ajoterveysuhkien näkökulmasta?

– Lainsäädännössä voi toki olla kehitettävää, mutta kyllä käytänteissä näkisin enemmän kehitettävää.

Pajusen mukaan esimerkiksi alkolukon käyttöä tulisi pystyä lisäämään ja poliisilla tulisi olla nykyistä paremmin tieto siitä, että ajo-oikeuden haltija ei määräaikaisesti täytä ajoterveysvaatimuksia lääkärin näin päättäessä sairauden vuoksi.

– Riittävä ja toimiva päihdehoito sekä mielenterveyspalvelut ovat myös liikenneturvallisuustekoja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Haasteena potilaskohtaamiset

Pajunen pohtii ajoterveyden valvontaa ja terveydenhuollon asemaa.

– Tuleeko liikenne- ja viestintävirasto Traficomin antamat ajoterveyden arviointiohjeet terveydenhuollolle riittävästi huomioiduksi?

Pajunen muistuttaa, että monilla sairauksilla voi olla vaikutuksia ajoterveyteen.

– Kysymys ei ole vain ajoterveyteen liittyvistä määräaikaistarkastuksista, vaan tuleeko kaikissa terveydenhuollon ammattihenkilöiden potilastilanteissa arviointi tehdyksi.

Pajunen tuo esiin Onnettomuustietoinstituutin vuonna 2023 julkaiseman päihderaportin, jossa todetaan: ”Laajempina liikennejärjestelmätason riskitekijöinä tutkijalautakunnat totesivat kuljettajien ajoterveyden valvontajärjestelmään liittyvät puutteet. Puutteellisuus on ilmennyt esimerkiksi siten, että kuljettajan ajoterveyttä ja -kykyä ei ole arvioitu säännöllisestä hoitokontaktista huolimatta.”

Keskustelkaa perhepiirissä avoimesti!

Jari Pajunen lähettää terveisiä jokaisen tielläliikkujan perhepiirille.

– Ajoterveydestä tulisi keskustella henkilöiden, puolisoiden ja lasten kanssa jo hyvissä ajoin. Tämä ei ole kovinkaan helppoa ja keskustelu voi aiheuttaa ikäviä tilanteita. Omaisten tulisi olla aktiivisia asiassa ja monesti henkilön kyydissä oleminen on avartava kokemus.

Pajunen muistuttaa, ettei henkilö itse välttämättä havaitse ajamisen puutteita ja myös kieltää ongelmat.

– Ajokortista luopuminen on monesti hyvin vaikeaa erityisesti miehille ja ajokortti liittyy jotenkin miehenä olemiseen. Ajokortin menettämistä myös pelätään.

Sairaudet näyttelevät omaa osaansa

Vuosittain Suomessa sattuu noin sata kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa sairaus näyttelee roolia.

Vuosina 2014–2018 tapahtui 493 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa sairaus oli onnettomuuden riskitekijä. Sairaus oli välitön onnettomuuteen johtanut riski 141 onnettomuudessa ja näistä tapauksista 84 prosenttia, eli 119 kuljettajaa, sairasti sydänsairauksia tai verenpainetautia.

Taustariskiksi sairaus määriteltiin 352 kertaa eli silloin sairaus vaikutti onnettomuuden syntyyn yhdessä muiden riskien kanssa. Päihderiippuvuutta esiintyi 217 kertaa, psyykkistä sairautta 162 kertaa ja sydänsairautta tai verenpainetautia 108 kertaa.

Tiedot ilmenevät Onnettomuustietoinstituutin ajoterveysraportista vuodelta 2021.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Onnettomuustietoinstituutti Lähteet: sisäministeriö, Poliisihallitus, poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden toimintaohjelma vuosille 2021–2030, Onnettomuustietoinstituutti / Ajoterveysraportti 2021, Onnettomuustietoinstituutti / OTI-päihderaportti 2023

a:4:{i:0;s:6:"122457";i:1;s:5:"90353";i:2;s:6:"120850";i:3;s:6:"142546";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy