Älykästä liikkumista: Postin autot keräämään tie- ja kelitietoa Espoossa

Vaisalan anturein varustetut Postin autot keräävät Espoossa tietoa tiestä ja kelistä. Tavoitteena on mahdollistaa parempi valmistautuminen liukkauteen.

Miltä kuulostaisi, jos aamuinen työmatka alkaisi sillä, että kotona sängystä noustessa saisi älykännykkään tarkat, täsmälliset ja ajantasaiset tiedot työmatkareitin tiestön kunnosta – olipa liikkeellä jalan, polkupyörällä, moottoripyörällä tai autolla.

Älykännykän sovellus osaisi kertoa onko reitillä odotettavissa liukasta, märkää, aurattua vai sohjoista ajokeliä tai onko kevyen liikenteen väylä hiekoitettu koko matkaltaan. Sovellus voisi kertoa myös varhaisaamun pimeinä tunteina liikkuvalle, onko tievalaistus joltakin osin mahdollisesti pimeänä. Sovellus kertoisi myös mahdolliset yön aikana sattuneet tai ilmenneet tievauriot. Reittitieto voi siis ennaltaehkäistä hankaluuksia kuten turhaa ajanhukkaa mutta mahdollisesti myös estää onnettomuuksia.

Aamukahvin äärellä kotona saatujen tietojen avulla työmatkailija voisi tarvittaessa muuttaa vakioreittiä esimerkiksi ongelmia aiheuttavan vaurion tai auraamattoman tieosuuden vuoksi.

Kuudesti maapallon ympäri

Tämä kaikki kuulostaa hyvältä – ja tulevaisuudelta. Mutta lähitulevaisuudelta, jos on uskominen Espoossa toteuttavan kokeilun puuhatahojen tavoitteita. Kaksivuotisen kokeilun perusta ovat Postin autot, jotka liikkuvat tiuhaan tiestöllä varhaisjakelun, perusjakelun ja pakettikuljetusten vuoksi.

Alkuvaiheessa 40 Espoon alueella liikkuvassa Postin jakeluautossa on tarvittavat anturit ja älypuhelin, jonka avulla tietoa teiden ja katujen liukkaudesta ja kunnosta voidaan kerätä, siirtää pilvipalveluun ja analysoida. Postin digitaalisista palveluista vastaava Pasi Ilola ja datapalveluista vastaava Tommi Pekkala uskovat, että teiden kuntoa keräävästä järjestelmästä voi tulla koko maan kattava täsmätietopalvelu, joka auttaa niin tavallisia ihmisiä arkisissa kulkemistarpeissa kuin myös yrityselämää.

– Teiden tilasta saatava ajantasainen tieto on hyödynnettävissä monin tavoin, Pasi Ilola arvioi.

Kokeilun laajentaminen ei jää kiinni Postin kalustosta. Postilla on päivittäin liikkeellä eri puolilla Suomea noin 4 000 autoa, joihin kaikkiin voidaan periaatteessa kiinnittää tarvittavat järjestelmät. Näillä Postin autoilla ajetaan päivittäin kilometrimäärä, joka vastaa samaa matkaa kuin jos ajettaisiin maapallon ympäri kuudesti.

– Asutun Suomen tiestö tulee tahkottua tarkasti, Tommi Pekkala kiteyttää.

Espoota seuraavat kokeilukaupungit ovat Tampere, Turku ja Oulu.

1 800 kilometrin katuverkko

Espoon kaupungin infrapalvelupäällikkö Toni Korjus, kertoo, että kaupungin noin 1 800 kilometrin katuverkkoa hoitaa neljä tiemestaria.

– Neljä ihmistä ei millään ehdi kaikkialle, jotta tilannekuva vallitsevista tieolosuhteista olisi aukotonta. On erittäin tärkeätä, jos anturi- ja konenäkötekniikoin saadaan automaattisesti tietoa teiden urautuneisuudesta tai halkeamista, Korjus pohtii.

Kyse on aina myös rahasta.

– Tien ripeä korjaus voi säästää rahaa. Jos auto ajaa yllättävään kuoppaan, voi osallisille, myös kaupungille, koitua merkittäviä korvausvelvoitteita. Konenäkö ja älytekniikan hyödyntäminen voivat tästäkin näkökulmasta säästää monilta harmeilta.

Tiestön kunto on ydintietoa

Espoon kokeilussa Postin autojen anturitekniikka ja kerätyn tiedon jalostus perustuvat Vaisalan osaamiseen, joka on maailmanluokka alallaan.

Vaisala konenäkötiimin johtaja Markus Melanderin mielestä on tavallisten ihmisten ja yrityselämän tarpeiden näkökulmasta aivan keskiöässä tietää, missä kunnossa on maan tiestö.

– Älykkäitä reittipäätöksiä voidaan tehdä vain jos käytössä on ajantasaista, tarkkaa ja karttapohjalta helposti hahmotettavaa tietoa.

Melanderin mukaan antureihin, konenäköön ja koneoppimiseen perustuva tiedon keräys ja jalostus tuottaa aiempaa ajantasaisempaa, tarkempaa, tasalaatuisempaa käyttötietoa automatisoidusti ja edullisemmin.

Liikennevirasto ylläpitää tiesääjärjestelmää , jonka ydin ovat noin 375 kiinteää, teiden varsilla olevaa keliä ja säätä havainnoivaa tiesääasemaa. Asemat sijaitsevat tiheimmin rannikkoseudulla ja eteläisessä Suomessa, missä on enemmän liikennettä ja enemmän sään ja kelin vaihteluita.

Asemilta teiden kunnossapitäjät saavat tietoa, jonka varassa voidaan ennakoida muun muassa liukkaudentorjunta- ja auraustoimia.

Tiesääasemilta saatu tieto auttaa muuttuvien tieopasteiden ohjausta. Keli- ja säätietoa jaetaan myös tien käyttäjille, jotta etenkin talviajan liikenne olisi mahdollisimman turvallista ja sujuvaa.

– Kun näitä kiinteiden pisteiden saamia tietoja verrataan liikkuvista yksikköjen keräämään tietoon, saadaan entistäkin tarkempi tilannekuva teiden kunnosta. Se palvelee meitä kaikkia, Melander uskoo.

Jottei talvi yllätä – taas

LähiTapiola Pääkaupunkiseudun toimitusjohtaja Jukka Kinnunen on lukenut kyllästymiseen asti otsikkoja, joiden mukaan talvi yllätti autoilijat.

– Jos osaisimme liikkujina ennakoida ja asennoitua oikein, olisi meillä kaikilla turvallisempaa liikkua.

Huonolla talvisäällä on iso hintalappu. Esimerkiksi liukastumisista koituu vuosittain vakuutusyhtiöiden asiakkaille jopa 200 miljoonan euron vahingot.

LähiTapiola käynnistää syksyllä 2018 Postin kanssa yhteistyöhankkeen, jossa Postin jakeluautojen keräämää kelidataa hyödynnetään vahinkojen vähentämiseksi. Pilottivaiheessa Espoossa Kivenlahdessa asuvia asiakkaita varoitetaan aamuisella tekstiviestillä oman asuinalueen erityisen liukkaasta kelistä. Asiakkaiden käytössä on karttapalvelu, jossa voi tutustua alueen liukkaisiin katuosuuksiin.

– Tavoitteena on vähentää liukastumisia ja talvikelien aiheuttamia liikennevahinkoja varoittamalla asiakkaitamme aamuisin poikkeuksellisesta liukkaudesta, Kinnunen taustoittaa.

– Ainutlaatuista on hyvinkin tarkka alueellinen tieto katujen kunnosta. Palvelun avulla saa tarkan tiedon esimerkiksi oman lähikadun liukkaudesta nyt ja lähitunteina. Yhdellä kadunpätkälläkin erot tien liukkaudessa voivat olla merkittäviä.

Mukana kokeilussa olevat saavat nykytilan lisäksi tietoa siitä, miten heidän lähikatunsa liukkaus kehittyy lähitunteina.

Liikenneturvan joulukuussa teettämän kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista kertoi kaatuneensa liukastumisen takia. Kaatuneista joka neljäs kertoi loukanneensa tai satuttaneensa itsensä liukastumisen seurauksena. Liukkaat kelit näkyvät yhtä lailla liikennevahinkojen määrissä.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela