Auto- ja Tieforum vaatii: Tiet hallitusohjelmaan

Eduskunta on lykännyt jo pari vaalikautta teiden kunnostamista rahapulaan vedoten.

Suomi on suuri ja harvaanasuttu maa, jossa hyvin toimiva logistiikka on maan talouselämän elinehto ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Valtaosa henkilö- ja tavaravirroista kulkee nyt ja tulevaisuudessa kumipyörillä muita väylävaihtoehtoja väheksymättä.

Auto- ja Tieforum on 28 yhteiskunnallisen järjestön yhteistyöfoorumi, joka on huolissaan Suomen tiestön kiihtyvästä rappeutumisesta ja vaatii nyt eduskuntavaalien alla, että uuden valittavan eduskunnan ja hallituksen on annettava maamme selkärangalle sen ansaitsema huomio.

Puolueet yksimielisiä, teot puuttuvat

Kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisen työryhmän tuoreessa raportissa on käsitelty perusteellisesti tiestön yllä- ja kunnossapitoa. Sen mukaan liikenneväylien korjausvaje on kivunnut jo 2,4 miljardiin euroon.

– Työryhmä ansaitsee tunnustuksen siitä, että mietintöön on kerätty kaikki keskeiset maamme väylästöön ja sen puutteisiin liittyvät ongelmat, Auto- ja Tieforum ry:n asiamies Jaakko Rahja toteaa.

– Huomionarvoista on myös, että kansanedustajat ovat puoluekannasta riippumatta yksituumaisia pieniä painotuseroja lukuun ottamatta.

Suomessa on heikko taloudellinen tilanne, ja raha on tiukassa. Tämän kaiken keskellä on syytä miettiä, miten niukkuutta voitaisiin tässä tilanteessa jakaa uudella tavalla.

Lykkäyksille loppu

Valtion talousarviosta on noin 80 prosenttia lakisääteisiä menoja, mutta loppuosa eli runsas 10 miljardia voidaan jakaa harkinnanvaraisesti lisäämällä esimerkiksi tiemäärärahoja, joilla supistettaisiin kohtuuttomaksi kasvavaa korjausvelkaa.

Eduskunta on lykännyt jo pari vaalikautta teiden kunnostamista rahapulaan vedoten.

Teiden korjausvelka kipuaa 10 vuodessa 3,7 miljardiin euroon, jos pysytään nykyisellä rahoitustasolla.

Jo pelkkä korjausvelan pysäyttäminen edellyttää vähintään 100 miljoonan euron tasokorotusta liikenneväylien rahoitukseen.

Jotta korjausvelkaa voitaisiin vähentää, nousee rahantarve 150 miljoonaan, jonka lisäksi tarvitaan vielä 50 miljoonaa vuosien varrella huvenneen ostovoiman varmistamiseksi. Eli yhteensä vuositasolla lisärahan tarve perusväylänpitoon on 200 miljoonaa euroa. Näillä toimenpiteillä korjausvelka putoaisi vuoteen 2027 mennessä vasta 1,9 miljardiin euroon.

Infra-alan näkökulmasta käyttökelpoisin rahoituskeino saattaisi olla Ruotsin mallin mukainen menettely, jossa valtionkonttorin ottama laina kanavoitaisiin kehittämishankkeisiin. Valtio saa rahaa markkinoilta yrityksiä halvemmalla eikä syntyisi ylimääräisiä hallintokuluja.