Autoala: sähköautojen vapautus autoverosta perusteltua

Autoveron merkitys verokertymän kannalta alenee vuosi vuodelta päästöjen vähentyessä.

Uusien autojen kaupanalaa edustava Autotuojat ja -teollisuus ry tähdentää, että autoveron merkitys valtion verokertymän kannalta alenee vuosi vuodelta päästöjen vähentyessä.

– Uusien autojen arvonlisävero on valtion verotulojen kannalta jo huomattavasti autoveroa tärkeämpi veroerä, Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio toteaa.

Kallio tuo esiin, että sähköautojen nollaverolle on vankat perusteet, sillä uusien sähköautojen hinta on vielä selvästi bensiiniautoja korkeampi. Hän myös huomauttaa, että sähköautojen vapauttaminen autoverosta lokakuussa 2021 on lisännyt merkittävästi täyssähköautojen kysyntää.

– Verohallinnon tilastojen mukaan täyssähköautojen keskihinta oli viime vuonna noin 55 000 euroa. Bensiiniautojen keskihinta oli noin 32 000 euroa, josta autoveron osuus oli lähes 4 000 euroa. Samalla autoista kannetun arvonlisäveron määrä on vastaavasti kasvanut, koska sähköistyminen nostanut uusien autojen keskihintaa, Kallio taustoittaa.

Hän täydentää, että arvonlisäverokertymä on kasvanut per auto, mutta kun kokonaismarkkinan koko eli automyynti on pienentynyt takavuosien 120 000 uuden henkilöauton vuosimyynnistä noin 90 000 uuden auton myyntimääriin, niin absoluuttisesti mitattuna arvonlisäveron tuotto ei ole kasvanut.

– Ilman sähköistymistä ja sen seurauksena uusien autojen keskihinnan kohoamista alvikertymä olisi laskenut enemmän, Kallio erittelee.

Veropohja sulaa, uudistuksia tarvitaan

Liikenteen päästöjen vähentyessä ja veropohjan sulaessa on ilmeistä, että liikenteen verojärjestelmä tarvitsee kokonaisuudistuksen – joka on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

– Samalla tulee pohdittavaksi, onko perusteltua asettaa liikenteen erillisveroille sama noin viiden miljardin euron verokuorma kuin tähän asti. Liikenteen verotusta tulisi tulevina vuosina uudistaa siten, että autokannan kiertoa hidastavasta autoverosta luovuttaisiin kokonaan, Kallio perää.

Alan etujärjestö muistuttaa, että liikenteen sähköistyminen ja liikenteen päästöjen väheneminen ei ole ollut pelkästään yli hallituskausien ja puoluerajojen jatkunut tahtotila. Suomella on sitovat muiden EU-maiden kanssa yhdessä sovitut liikenteen päästövähennystavoitteet.

– Jos sähköistyminen ei etene riittävän nopeasti, päästötavoitteet joudutaan kuromaan kiinni korottamalla uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoitteen nostaminen puolestaan nostaa polttoaineiden hintoja ja vähentää valtion polttoaineverotuloja, sillä uusiutuvien polttoaineiden verotaso on fossiilisia polttoaineita alempi, Kallio kuvaa vaikutuksia.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuva: Moottorin arkisto