Autoilun aikakone: Acura, Infiniti, Lexus, Amati ja Xedos – kun japanilaiset pyrkivät premium-luokkaan

Japanilaisten luksusmerkkien on ollut vaikea saada jalansijaa Euroopassa erityisesti Audin, BMW:n ja Mercedes-Benzin puristuksessa. Yritystä on kuitenkin vuosien saatossa ollut, ja eräin paikoin menestystäkin.

1970–1980-luvuilla japanilaisten autojen suosio kasvoi kohisten myös vientimarkkinoilla, esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Edullinen hinta-laatusuhde, käyttövarmuus, varustelu ja käytön taloudellisuus olivat japanilaisten valtteja kovassa kilpailussa.

Japanilaisautot tulivat vientimarkkinoilla suosituksi ensiksi pikkuluokassa ja alemmassa keskiluokassa. 1980-luvulta lähtien myös ylemmän keskiluokan japanilaiset, kuten Honda Accord, Mazda 626, Toyota Carina ja Nissan Bluebird/Primera, alkoivat saada jalansijaa vientimarkkinoilla.

Varsinainen premium-luokka oli kuitenkin vielä valloittamatta, vaikka muutamia isoja japanilaisia autoja esiteltiinkin vientimarkkinoille. Näistä esimerkkeinä olivat Honda Legend, Mazda 929, Nissan Maxima ja Toyota Cressidan korvannut Toyota Camry, vaikka se olikin edellä mainittuja kilpailijoita hieman pienempi. Euroopan markkinoilla käväisi myös pari isoa japanilaista automallia, Nissan Cedric ja Toyota Crown, jotka olivat dieselmoottoreilla varustettuina aikoinaan melkoisen suosittuja taksikäytössä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuontirajoitusten vuoksi kalliimpia

1980-luvulla japanilaiset autonvalmistajat alkoivat suunnitella isompia autoja vientimarkkinoille premium-luokkaan. Ennen Eurooppaa tähdättiin Yhdysvaltain markkinoille. Uusille automerkeille annettiin myös uudet brändinimet; Acura, Infiniti, Lexus ja Amati.

Eräänä tekijänä taustalla oli muun muassa Japanin hallituksen ”vapaaehtoinen” päätös rajoittaa japanilaisten autojen vientiä Yhdysvaltoihin eli "voluntary export restraint" (VER) -ohjelma. Toukokuusta 1981 alkaen presidentti Ronald Reaganin aloitteesta sallittiin tuoda Yhdysvaltoihin vain 1,68 miljoonaa japanilaista autoa vuodessa – tarkoituksena ”pelastaa” kotimainen autoteollisuus. Tuontirajoituksen määrää nostettiin 1,85 miljoonaan autoon vuonna 1984 ja 2,3 miljoonaan vuonna 1985, kunnes rajoitus poistettiin vuonna 1994, sillä japanilaiset valmistajat olivat alkaneet perustaa autotehtaita Yhdysvaltoihin.

Monen muun tekijän ohella autotuonnin rajoitukset johtivat siihen, että japanilaiset valmistajat alkoivat satsata yhä kalliimpiin autoihin ja toivat markkinoille omat luksusbrändinsä. Edullisten autojen ostajat kärsivät, sillä tuontirajoitus vähensi kilpailua edullisten autojen luokassa ja nosti amerikkalaisten autojen hintoja perusautojen luokassa.

Acura (Honda) 1986– Yhdysvallat

Vuonna 1986 ensimmäisenä luksusluokan japanilaisena markkinoille ehätti Acura. Se on Hondan premium-merkki, joka on tarkoitettu pääasiassa Yhdysvaltain markkinoille. Acuraa ei myydä lainkaan Euroopassa. Ensimmäinen Acura-malli kehitettiin Honda Legendin perusrakenteesta.

Infiniti (Nissan) 1989¬– Yhdysvallat, Eurooppa (vuoteen 2020 asti)

Nissanin pääasiassa Yhdysvaltain markkinoille suunnattu luksusluokan automerkki on Infiniti. Ensimmäinen malli (Infiniti Q45) esiteltiin marraskuussa 1988, ja valmistus aloitettiin syksyllä 1989. Mallistoa laajennettiin nopeasti.

Länsi-Euroopan markkinoille Infiniti esiteltiin vasta vuoden 2008 loppupuolella. Infinitin virallinen maahantuonti ja myynti oli tarkoitus käynnistää myös Suomessa, mutta lama iski ja suunnitelma kariutui. Hyvä niin, ei tullut varaosien saatavuusongelmia. Erään tutkimuksen mukaan kutakin automallia olisi myytävä Suomessa vähintään 100 kappaletta vuodessa, jotta maahantuojan kannattaa järjestää kattava varaosahuolto ja huoltoverkoston koulutus.

Viime vuonna ilmoitettiin, että Infinitin myynti Länsi-Euroopassa lopetetaan vuoden 2020 alkupuolella. Tästedes Infinitin vienti keskittyy Pohjois-Amerikkaan ja Kiinaan. Lisäksi myynti jatkuu edelleen Venäjällä ja aiemmin Neuvostoliittoon kuuluneissa maissa sekä Lähi-idässä.

Infinitin myynti Länsi-Euroopassa on sakannut viime vuosina rajusti: enimmillään Infinitiä myytiin Länsi-Euroopassa vuonna 2016, 13 775 kappaletta. Vuonna 2017 myytiin 12 551, vuonna 2018 vain 6 250 ja vuonna 2019 ainoastaan 2 763 Infinitiä. Surkeat myyntiluvut lienevät tärkeimpänä syynä Infinitin lopettamiseen Länsi-Euroopan markkinoilla. Muutamia Infiniti-autoja toki näkyy edelleen Suomen liikenteessä. Ne ovat yksityisten maahantuomia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lexus (Toyota) 1989 – Yhdysvallat ja Eurooppa

Japanilaisista luksusmerkeistä Länsi-Euroopassa – alkuvuosien kangertelun jälkeen – on menestynyt ainoastaan Toyotan kehittämä luksusbrändi Lexus. Se kilpailee Yhdysvalloissa japanilaisten Acuran ja Infinitin lisäksi paikallisten luksusmerkkien ja eurooppalaisten premium-merkkien kanssa.

Jo vuonna 1983 Toyota päätti rakentaa huippuluokan premium-auton, projektinimenä F1 (“Flagship One”). Iso Lexus LS 400 Sedan lanseerattiin Yhdysvalloissa vuonna 1989 ja Euroopassa vuonna 1990. Mallistoa laajennettiin nopeasti seuraavina vuosina. Lexus nousi suosituimmaksi japanilaiseksi luksusmerkiksi niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa, ja on saanut lukuisia kunniamainintoja sekä arvonimiä hyvästä laadustaan ja asiakaspalvelustaan.

Alkukangertelun jälkeen Lexus on saavuttanut vakaan aseman myös Länsi-Euroopassa ja pystynyt nostamaan myyntiään kuutena peräkkäisenä viime vuotena. Vuonna 2019 Länsi-Euroopassa myytiin 55 810 Lexusta, kasvua lähes 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Määrä on yli kaksinkertainen vuoteen 2013 nähden. Länsi-Euroopassa Lexus on kuitenkin edelleen pieni automerkki, markkinaosuus 0,36 prosenttia.

Amati (Mazda) 1991–1994 suunnitelma

Kun muut suuret japanilaiset autonvalmistajat ryntäsivät Yhdysvaltain luksusautojen markkinoille, Mazda ei jäänyt katselemaan sivusta vaan teki oman siirtonsa: elokuussa 1991 Mazda esitteli Amati-luksusbrändin. Myynnin piti käynnistyä keväällä 1994, ja myyntiverkoston käsittää Yhdysvalloissa 67 sekä Kanadassa 15 piirimyyjää. Tulevaa mainontaa varten oli jo palkattu yksi maailman suurimmista mainostoimistoista, Dentsu & Partners.

Amati-nimi on anagrammi menestyksekkään Mazda MX-5 -avoauton lisänimestä Miata.
Amati viittaa myös kuuluisaan viulunrakentajasukuun, jonka tunnetuin viulunrakentaja on Niccolo Amati, jonka väitetään olleen myös kuuluisan Stradivarin opettaja 1700-luvulla. Lisämerkitystä brändiin tulee vielä siitäkin, että Amati on italiaksi ”rakas”.

Amatin esittelyajankohta Yhdysvalloissa ei olisi voinut olla huonompi monien negatiivisten yhteensattumien vuoksi. Amati esiteltiin kaksi viikkoa sen jälkeen, kun kaksi eurooppalaista merkkiä, Peugeot ja Sterling (Austin Rover Cars/Rover 800) ilmoittivat vetäytyvänsä Yhdysvaltain markkinoilta, syynä kireä kilpailu.

Amati esiteltiin vain muutama kuukausi ennen kuin Japanin talouskupla puhkesi vuoden 1992 alkupuolella ja lama iski. Samoihin aikoihin myös Yhdysvalloissa alkoi lamakausi. Menestyksekkään Mazda MX-5 Miata -avoauton ”isä” Bob Hall totesi Jalopnik-uutissivustolla, että samaan aikaan Mazdalla oli laatuongelmia Michiganissa Flat Rock -autotehtaalla, jossa valmistettiin Mazda MX-6-, Mazda 626- ja Ford Probe-malleja. Japanilainen johto syytti amerikkalaisia työntekijöitä laatupoikkeamista.

Mazdan tavoitteena oli myydä 21 000 Amati-luksusautoa vuodessa. Rahoitusalan yritys Merrill Lynch totesi analyysissään, että noin vaatimattomalla myyntimäärällä on vaikea saada tuotantoa kannattavaksi. Muutamat alaa seuraavat analyytikot sanoivat skeptisesti jo etukäteen, että Amati-merkille tulee suuria vaikeuksia saada jalansijaa Yhdysvaltain luksusautomarkkinoilla, joilla oli jo ennestään ylitarjontaa.

Mystinen 12-sylinterinen

Ei siis mikään ihme, että tiukan talouden puristuksessa Mazda ilmoitti lokakuun 20. päivänä 1992, että Amati-merkki lopetetaan jo ennen kuin sen myynti ehti käynnistyä.

Amati-projektista on jäljellä vain niukasti tietoa: ei kuvia eikä mitään teknisiä tietoja Mazdan verkkosivuilla, ei prototyyppejä museoissa eikä painettuja esitteitä. Tallella on vain skannattuja kuvia suunnitelmien ja esitteiden luonnoksista sekä joitakin salakuvaajien otoksia.

On vaikea saada tarkkaa tietoa, mitä kaikkia malleja Amati-verkostossa olisi myyty. Autoalan asiantuntijoiden arvaus oli ainakin nämä mallit: Amati 300 Sedan (vastaava malli kuin Eunos 500 Japanissa ja Xedos 6 Euroopassa), Amati 500 Sedan (Eunos 800, Xedos 9),

Amati Cosmo Coupé (Eunos Cosmo Coupé) kolmikammioisella wankel-kiertomäntämoottorilla sekä Amati 1000 Sedan 4.0 W12 -moottorilla (V-moottori, jossa sylinterit ovat kolmessa rivissä).

Koska Amati päätettiin lopettaa, jäljelle edellä mainituista malleista jäi Yhdysvaltain markkinoille ainoastaan Mazda Millenia, joka muistuttaa läheisesti Xedos 9- ja Eunos 800 -malleja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Xedos (Mazda) 1993–2000 Eurooppa

Xedos lanseerattiin Euroopassa vuonna 1993. Malleja oli kaksi, ylemmän keskiluokan Xedos 6 ja isojen autojen luokan Xedos 9.

Xedos 6 pohjautui Mazda 626:n perusrakenteeseen, mutta oli sitä pienikokoisempi. Auto oli tarkoitettu 626-mallistoa loisteliaammaksi malliksi Euroopan markkinoille, ja tärkeimpiä kilpailijoita olivat BMW 3-sarja ja Mercedes-Benz C-sarja. Ajettavuudeltaan Xedos 6 ei lunastanut siihen kohdistuneita odotuksia. Myynti oli vaisua: Xedos 6:n valmistus lopetettiin vuonna 1999. Mallia ei myyty lainkaan Suomessa.

Täysin uusi, isompi Xedos 9 oli suunniteltu korvaamaan jo ikääntynyt Mazda 929. Sitä leveämpi ja sulavalinjaisempi Xedos 9 tähtäsi BMW 5-sarjan ja Mercedes-Benz E-sarjan kokoluokkaan, mutta vaatimattomalla menestyksellä. Valmistus lopetettiin vuonna 2000. Xedos 9:ää myytiin myös Suomessa, mutta myynti oli heikkoa.

Xedos-malliston suunnittelun alkuvaiheessa 1980¬–1990-lukujen vaihteessa oli tarkoitus esitellä myös iso Xedos 12 kilpailemaan BMW 7-sarjan ja Mercedes-Benz S-sarjan kanssa, mutta 90-luvun alkupuolen talouslama ja Mazdan eurooppalaisten työntekijöiden ja maahantuojien skeptisyys 12-sylinterisen moottorin tarpeellisuudesta keskeyttivät suunnittelun. Kyseessä oli sama 4,0-litrainen moottori, jota suunniteltiin edellä mainittuun Amati 1000 -malliin.

Teksti: Timo Turkula Kuvat: Timo Turkulan arkisto, Aake Kinnunen, Lexus