Autojen kulutusmittaus tiukentuu rajusti

Uusi entistä todenmukaisempi polttoaineenkulutuksen mittaustapa tuli käyttöön uusille automalleille syyskuussa. Se muuttaa myös autojen verotusta, mutta hinnat eivät pomppaa yhtäkkisesti siirtymävaiheen ansiosta.

Uusi WLTP-normi mittaa päästöjä ja polttoaineen kulutusta entistä totuudenmukaisemmin, sillä poistuva, vuonna 1996 käyttöön otettu NEDC-normi alkoi olla liian helppo ja kevyt tehokkaille nykyautoille. Autotekniikan nopea kehitys ajoi NEDC-normin ohi.

Polttoaineen kulutus on suorassa suhteessa mitattuun hiilidioksidipäästöön (CO2). Litra bensiiniä tuottaa hiilidioksidia 2 350 grammaa, litra dieseliä 2 660 grammaa.

Koska dieselmoottorin energiatehokkuus on bensiinimoottoria parempi ja kulutus pienempi, diesel tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä, vaikka litraa kohti CO2-päästö onkin suurempi.

Uusille tyyppihyväksyttäville henkilöautomalleille WLTP tuli pakolliseksi 1.9.2017 alkaen. Kaikille uusille ensirekisteröidyille henkilöautoille se tulee pakolliseksi 1.9.2018 alkaen.

Edessä on pitkä siirtymäaika, jolloin käytössä on sekä NEDC- että WLTP-mittauksia. Vanhemmista uusista autoista on vain NEDC-arvot ja uudemmista WLTP.

Koska verotus perustuu hiilidioksipäästöjen määrään, tarvitaan uuden ja vanhan mittaustavan väliin laskuri, joka muuntaa arvot vertailukelpoisiksi.

Kuluttajalle tämä tulee näkymään kaksina erilaisina kulutustietoina, kun ensimmäiset syyskuun alun jälkeen tyyppihyväksytyt automallit tulevat myyntiin.

Siirtymäaikana aina vuoden 2021 alkuun saakka uusissa malleissa käytetään veroperusteena WLTP:stä simuloituja NEDC-arvoja, joten auto- ja ajoneuvoverotuksen korotuksen kertarysäystä tuskin tulee. 2021 alusta käytetään pelkästään WLTP-arvoja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mittaustapa on ollut liian kevyt

Entisessä NEDC-mittaussyklissä ajettiin ennalta määrätty ajo-ohjelma, jossa määrätään käytettävät vaihteet, kiihdytysten rivakkuudet ja tasavauhtia ajettavat nopeudet. Mittaukset tehtiin dynamometrissä.

Mitatuilla kulutus- ja päästöarvoilla ei välttämättä ole juurikaan ollut todellisuuspohjaa verrattuna arkiseen autoiluun.

Kulutusmittauksen kohdalla autonvalmistajia ei silti voi syyttää huijaamisesta: ei ole autonvalmistajien vika, että kulutusmittausten säännöt ovat olleet huonot ja väljät.

Vuonna 1996 käyttöön otettu NEDC-normimittaus ilmoitti polttoainemenekin suuntaa antavan tarkasti reilun 10 vuoden ajan. Vuodesta 2008 alkaen erot ilmoitettujen ja käytännön ajossa mitattujen lukemien välillä alkoivat kasvaa nopeasti. Vanha sykli erkani todellisuudesta autotekniikan kehittyessä ja valmistajien optimoidessa autojaan mittauksen ehdoilla. Erityisesti vuoden 2010 jälkeen yleistyneet pienet, turboahdetut "downsizing" -bensiinimoottorit, hybridit ja viime vuosina markkinoille tullleet lataushybridit on onnistuttu optimimaan niin, että ne antavat edullisia tuloksia NEDC -mittauksessa. ICCT:n tilastossa kulutukset (CO₂-päästöt) olivat vuonna 2001 keskimäärin vain 9 prosenttia ilmoitettuja suurempia, mutta vuonna 2015 ero ilmoitettujen ja todellisten ero oli kasvanut keskimäärin jo 42 prosenttiin. Taulukko perustuu miljoonaan kulutustietoon.

Uusi mittaustapa

Epätoivotun tilanteen korjaus alkoi syyskuussa, kun vanhentunut NEDC-mittaussykli korvattiin uudella WLTP-syklillä.

Worldwide Harmonised Light Vehicles Test Procedureksi kutsuttu mittaustapa on edeltäjäänsä monin tavoin tiukempi – ja toivottavasti myös todenmukaisempi.

Uusi WLTP-mittaus korjaa entisiä epäkohtia monin tavoin. Mittaus sisältää aiempaa enemmän kiihdytyksiä ja hidastuksia. Seisonta-aikaa on lyhennetty, kiihdytykset ovat rivakampia ja maantieajon ajonopeus on suurempi.
Uusi mittaustapa karsii ajovastusmittauksen rengaskikkailua, sillä renkaiden tulee olla vastaavat kuin myyntimalleissa. Renkaiden koko, tyyppi, urasyvyys, kuluneisuus ja ilmanpaine ohjeistetaan tarkasti.

Tarkennuksia tulee myös vaihteiden käyttöön, polttoaineen laatuun ja testauslämpötilaan.

Varmenteena oikea ajotilanne

Laboratoriomittaus täydentyy liikenteessä ajettavin RDE eli Real Driving Emissions -mittauksin.

Alkuvaiheessa näillä todellisen ajotilanteen mittauksilla varmistetaan polttoaineenkulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä riippumattomien typenoksidipäästöjen pysyminen sallituissa rajoissa, jatkossa mukaan tulevat myös pienhiukkaspäästöt.

Tällä halutaan välttää Volkswagenin dieselskandaalin kaltaisten huijausten toistuminen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ajosykli riippuu ajoneuvosta

Uusi ajosykli jakautuu kolmeen ajoneuvoluokkaan, jotka määräytyvät teho-paino -suhteen perusteella. Lähes kaikki henkilöautot lokeroituvat vaativimpaan kolmosluokkaan, jonka rajana on 34 kilowattia eli 46 hevosvoimaa tuhatta kiloa kohti.

Luokka määrää autolle ajosyklin. Kolmosluokkaan kuuluvan henkilöauton mittaus koostuu neljästä ajosyklistä: hidas, keskinopea, nopea ja erittäin nopea ajo. Jos auton huippunopeus on alle 135 km/h, erittäin nopean ajon sykli korvataan hitaan ajon syklillä.

WLTP ottaa aiempaa tarkemmin huomioon lisävarusteet ja kuorman. Nyt testataan auton mallisarjan kevyin ja ajovastuksiltaan pienin malli ilman lisävarusteita sekä raskain ja suurin malli kaikin lisävarustein. ICCT:n selvityksen mukaan autoihin valitaan keskimäärin noin 40 prosenttia saatavilla olevista varusteista, joista tulee lisäpainoa noin 70 kiloa.

Mittauksen aikana tietyt auton sähkölaitteet kytketään toimintaan.

Uusi mittaus nostaa lukemia

Uuden WLTP-mittaustavan on arvioitu nostavan selvästi mittaustuloksia. Entiseen NEDC-normiin verrattuna autojen hiilidioksidipäästöjen ja kulutuslukemien ennakoidaan nousevan noin 20–30 prosenttia.

Todennäköistä on, että erityisesti hybridiautojen, pikkuautojen ja pienillä kolmisylinterisillä moottoreilla varustettujen alemman keskiluokan autojen hiilidioksidipäästöt ja kulutus nousevat prosentuaalisesti eniten – joskin mallikohtaiset erot voivat olla merkittäviä samassakin kokoluokassa.

Sekava siirtymävaihe

Koska Suomen autoverotus perustuu kulutuksesta riippuvaan hiilidioksidipäästöön, aiheuttaa uusi WLTP-mittaussykli siirtymävaiheen, jonka aikana veron määräytyminen vaatii muuntotaulukkoja.

WLTP astui voimaan täysin uusille automalleille, eli uusille tyyppihyväksyttäville autoille, 1.9.2017 alkaen. Vuotta myöhemmin, 1.9.2018 alkaen, uutta WLTP-sykliä sovelletaan kaikille uusille ensirekisteröidylle autoille. Poikkeuksen muodostavat varastossa olevat myymättömät autot.

Valmistussarjan viimeisten ajoneuvojen poikkeusluvilla voidaan ensirekisteröidä 1.9.2018 jälkeenkin vanhalla NEDC-päästönormilla (New European Driving Cycle) mitattuja autoja enintään 16 kuukauden ajan.

Siirtymävaiheessa uusi ja vanha mittaussykli elävät päällekkäin.

– Siirtymävaiheessa uusista henkilöautoista on ilmoitettava WLTP-arvojen lisäksi myös simuloitu NEDC-hiilidioksidipäästöarvo ja polttoaineen kulutus, ajoneuvoveroa hoitavan Trafin erityisasiantuntija Keijo Kuikka taustoittaa.

VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko täydentää, että uusilla autoilla on WLTP:n mukainen hiilidioksidipäästölukema, se konvertoidaan NEDC-lukemaksi, jota käytetään kuten ennenkin.

– WLTP-lukemat sellaisenaan ovat ”liian korkeita”, joten hiilidioksidipäästöistä riippuvat verot yms. nousevat, jollei taulukkoa kalibroida. Ehkä siinä vaiheessa, kun kaikki markkinoilla olevat autot ovat WLTP-mitattuja, voidaan tuo kalibrointi tehdä. Siihen menee pari vuotta, Laurikko arvioi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Veronkorotus ei tule kertarysäyksellä

Verottajalta uuden normin mukanaan tuomien muutosten huomioiminen vie vielä aikaa.

– Valitettavasti Verohallinto ei tässä vaiheessa voi vastata tai ottaa kantaa kysymyksiinne, koska päästömittausmuutoksiin liittyviä linjauksia autoverotuksen osalta vielä valmistellaan. Verohallinto tiedottaa asiasta erikseen, kun linjaukset on vahvistettu, Verohallinnon autoverotuksen valvontapäällikkö Tapio Rouhiainen kertoo.

Näyttää siis siltä, että veroteknisistä syistä WLTP-lukemat täytyy muuntaa NEDC-lukemiksi siirtymävaiheen ajan eli jopa tammikuun alkuun 2021 asti. Veronkorotuksen kertarysäystä tuskin tulee.

Autonostajan kannalta hankalaa on, että siirtymäkauden aikana uusista autoista saattaa olla kahdenlaisia kulutus- ja päästötietoja, mitkä voivat harhauttaa. Pienet hiilidioksidipäästöt ovat ostoperuste myös suomalaisille yksityisille autonostajille, koska ne vaikuttavat autoveron ja vuotuisen ajoneuvoveron määrään.

Teksti: Timo Turkula