Autoliitto: kansalaisraati outo poliittisesti ohjattu työrukkanen

”Eikös meillä jo ole suomalaisten demokraattisesti valitsema kansalaisraati Arkadianmäellä.” Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen oudoksuu ideaa perustaa kansalaisraati pohtimaan suomalaisten liikkumiseen, asumiseen ja ruokaan liittyviä päästövähennystoimia.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kummeksuu ympäristöministeriön julkistamaa ideaa kansalaisraadista, joka pohtisi tutkijoiden kanssa suomalaisten liikkumiseen, asumiseen ja ruokaan liittyviä päästövähennystoimia.

– Eikös meillä jo ole suomalaisten demokraattisesti valitsema kansalaisraati Arkadianmäellä, Nieminen sivaltaa.

Ympäristöministeriön huomassa ideoitu kansalaisraati herättää Niemisen mukaan paljon kriittisiä kysymyksiä ja perusteltua ärtymystä.

– Outo poliittisesti ohjattu työrukkanen. Demokraattisen päätöksenteon pelisääntöjen näkökulmasta idea kummeksuttaa kovasti.

Niemisen mukaan herää kysymys mihin kansalaisraatia tarvitaan.

– Suomessa on tehty ja tehdään laadukasta liikenne- ja autoilututkimusta, joissa on laajat tietopohjat esimerkiksi suomalaisten liikkumistavoista ja ihmisten perusteluista valintojen taustalta. Miten maksimissaan 50 ihmisen raati voisi jotenkin kattavasti ja uskottavasti edustaa kansan tuntoja?, Nieminen kyseenalaistaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuka valitsee osallistujat ja millä perustein?

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan ”kansalaisraati kokoaa yhdessä puntaroimansa näkemykset julkilausumaksi.” Tämän jälkeen hankkeeseen valitut tutkijat koostavat kansalaisraadin toteutuksesta tiivistelmän ja loppuraportin. Tuloksia käsitellään kevään aikana ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä.

Raadin perustaminen ja sen avulla saatavien arvioiden ja loppuraportin laatiminen kuulostaa Niemisen korvissa kansalaismielipiteen ohjailulta.

– Kuka valitsee enintään 50 osallistujaa 8 000:n kutsukirjeen saavan joukosta? Millä perustein valinta tehdään? Miten taataan, ettei tuo pieni ihmisjoukko ole vinoutunut esimerkiksi ikänsä, asuinpaikkansa, liikkumistapojensa tai maailmankatsomuksellisen taustansa puolesta?

Nieminen tiivistää ongelman:

– Pitäisikö liikenteen päästövähennystoimista ja autoilutarpeista kysyä niiltä, jotka tarvitsevat arjessaan autoa vai niiltä, jotka eivät käytä tai tarvitse autoa. Näiden eri ryhmien vastaukset ovat takuulla erilaisia.

Autoliiton Pasi Nieminen tähdentää, ettei hän kritiikillään tarkoita, etteikö liikenteen haitallisia päästöjä pitäisi vähentää.

– Se on kansallisesti sitova ja tärkeä tavoite, jossa työssä Autoliitto on mukana, kunhan taataan kansalaisten ja yrityselämän liikkumisen edellytykset. Nyt julkistettu kansalaisraati on hyvin outo työrukkanen valmisteltaessa päätöksiä liikenteen päästöjen vähennyskeinoista, Nieminen erittelee.

Nieminen muistuttaa, että kansalaisraati on poliittisessa ohjauksessa olevan ministeriön hanke, jolloin raadin perustamisen vaikuttimetkin ovat hänelle ilmiselviä.

– Ei tätä raatia turhaan perusteta. Ympäristöministeriö haluaa käyttää saatavia tuloksia päätöksenteon perustelujen tukena, se on selvää. Kysymys kuuluu, millä perustein raatilaiset valitaan ja mitä kaikkea heiltä kysytään. Kysymykset lienevät kuitenkin julkisia.

50 hengen kansalaisraati, tästä on kyse!

Ympäristöministeriöstä korostetaan, että kansalaisraadin kokoamisesta ja toiminnasta vastaa Turun yliopiston tutkijaryhmä, jonka nettisivuilla kerrotaan, että ”Kansalaisraadin tehtävä on arvioida, kuinka reiluja ja tehokkaita ovat Suomen suunnitellut toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi.”

Raatilaisten tehtävä on siis käsitellä eritoten tavallisia kuluttajia koskevia päästövähennystoimia, jotka liittyvät liikkumisen lisäksi ruokaan ja asumiseen. Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on Suomessa noin viidennes, selviää Autoalan Tiedotuskeskuksen tiedoista. Henkilöliikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 10 prosenttia ja tieliikenteen tavarakuljetusten noin 7 prosenttia.

”Mahdollisimman hyvin edustava”

Mutta mistä idea kansalaisraatiin alun perin lähti?

– Idea löytyi, kun pohdimme ilmastolain valmistelun yhteydessä erilaisia osallistamiskeinoja, joita ilmastosuunnitelmien valmistelussa voitaisiin hyödyntää. Totesimme, että kansalaisraadin käyttöä voitaisiin kokeilla tapana osallistaa kansalaisia, ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä taustoittaa.

Muurmanin mukaan Turun yliopiston tutkijaryhmä toteuttaa itsenäisesti kansalaisraadin osallistujien valinnan.

– Kansalaisraatiin valitaan Suomen väestöä mahdollisimman hyvin edustava enintään 50 henkilön ryhmä. Valinnassa käytetään kriteereitä, joilla pyritään edustavuuteen muun muassa väestön iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutustason perusteella, Muurman selvittää.

Tietoa ilmastosuunnitelman tueksi

Raadin tulevasta toiminnasta kerrotaan tutkijaryhmän nettisivuilla, joilta selviää muun muassa, että raatilaiset ovat osa Suomen ensimmäistä kansallisen tason ilmastoaiheista raatia ja ”pääsevät tuottamaan tasapuolista ja harkittua tietoa ilmastosuunnitelman valmistelun tueksi.”

Tavoitteena on, että kansalaisraadissa taustoiltaan ja mielipiteitään erilaiset suomalaiset kokoontuvat vaihtamaan kokemuksia ja näkemyksiä. ”Moniäänisyyden takaamiseksi osallistujat valitaan satunnaisotannalla.”

Tavoitteena on, että raatilaiset perehtyvät huolellisesti aiheeseen taustamateriaalin avulla ja kuulemalla asiantuntijoita. Raati kokoontuu huhtikuussa etäpalavereihin kolmesti. Ensimmäinen kokoontuminen on kolmen tunnin sessio, kaksi seuraavaa seitsemän tunnin mittaisia istuntoja.

”Tarkoituksena on kuulla mahdollisimman monia kantoja ja puntaroida aiheeseen liittyvää tietoa huolellisesti ja tasapuolisesti. Raadin aikana osallistujat työstävät kansalaisraadin julkilausuman”, kerrotaan nettisivuilla.

Ympäristöministeriön Jarmo Muurman kertoo, että raatilaisille esitettävät täsmälliset teemat ja kysymykset ovat vielä valmistelussa. Tutkimusryhmän on määrä laatia kansalaisraadin toteutuksesta tiivistelmä ja loppuraportti, joka olisi valmis heinäkuussa 2021.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto