Autoliitto: liikkumisen kustannukset nousevat

Suomi yrittää irrottautua fossiilisista polttoaineista.

Tänään julkistettu hallituksen energia- ja ilmastostrategia tietää toteutuessaan monenlaisia ja rajujakin muutoksia suomalaiseen tieliikenteeseen. Strategia tähyää tavoitteissaan vuoteen 2030 asti – ja tätäkin kauemmas!

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) tähdensi strategian julkistustilaisuudessa tavoitteeksi, että uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla.

– Edessä on energiantalouden murros. Nyt tehty strategia tähtää vuoteen 2030, mutta me katsomme vielä pidemmälle. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2050.

Strategiassa päästövähennystoimet liikenteessä kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kotitaloudet maksajiksi?

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen arvioi, että kaavaillut ehdotukset tulevat nostamaan liikkumisen kustannuksia. Ja autoilun nykykustannukset eivät Niemisen mukaan ole ihan mitättömät kiitos auton hankinta- ja käyttöverojen sekä polttoaineverotuksen.

Hallituksen tämänpäiväiset perustelut ja tavoitteet raskaan liikenteen kustannusnousun kompensoimiseksi tukevat Autoliiton mukaan arviota liikenteen kallistumisesta.

– Yksityiskohtien jäädessä vielä epäselväksi, herää kysymys siitä onko hallituksen tavoitteena laittaa koko liikenteelle lankeava lasku kotitalouksien maksettavaksi?

– Liikenne ei ole itseisarvo. Liikenne on elintärkeä osa ihmisten, elinkeinotoiminnan ja koko yhteiskunnan toimivuutta. Ihmiset ja tavarat liikkuvat hyvistä syistä.

– Olisi hyvä myös muistaa, että tieliikenne maksaa jo nyt merkittävästi verotuloja valtiolle. Ja aivan valtaosa, 80 prosenttia, kansalaisista tuottaa nykyisin liikkuvuuspalvelunsa itse.

Autoliitto huomauttaa tiedotteessaan, että joukkoliikenteen tuottamiseen ja investointeihin käytetään matkustajamaksujen lisäksi merkittävä määrä yhteiskunnan varoja. Yhteiskunnan taloudenpidossa joukkoliikenteen lisääminen nostaa kustannuksia ja samaan aikaan tapahtuva henkilöauton käytön väheneminen vähentää tuloja. Tätä budjettivajetta ei Autoliiton mukaan voida maksattaa henkilöautoa tarvitsevilla.

Kova tavoite: 250 000 sähköautoa

Autoalan keskusliiton ja Autotuojien kannanoton mukaan hallituksen esittämä 100 miljoonan euron kannustintuki erittäin vähäpäästöisille autoille kuten sähkö- ja biokaasuautoille on merkittävä avaus, joka voi antaa sysäyksen autokannan sähköistymiselle.

Strategiassa kirjattuna tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähköautoa. Matkaa on, sillä syyskuun lopussa Suomessa oli rekisterissä 774 sähköhenkilöautoa. Suomen koko henkilöautokanta on 2,7 miljoonaa autoa.

Strategiassa tavoitteena on myös, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Autoliiton Pasi Niemisen mukaan sähköautoilun leviämisen tukemisessa on oleellista, että mahdolliset valtiolliset tukitoimet ovat kestävällä pohjalla. Pelkkä hintatuki sähköauton ostohetkellä ei riitä tai voi olla ainoa ratkaisu.

Latausverkosto vasta kehittymässä

– Merkittävä ongelmana Suomessa on jakeluinfran keskeneräisyys: latausverkosto on vasta kehittymässä.

Autoliiton Nieminen tuo esiin, ettei ole laisinkaan varmaa, että tavallisissa taloyhtiöissä asukkaat hyväksyvät latausjärjestelmien rakentamisen, ne kun näkyvät vastikkeen korotuksina.

– Investointihalukkuus voi olla mietoa, jos panostuksesta ei itse hyödy eli käytä sähköautoa. Taloyhtiöissä tämänkaltaisiin yhteisinvestointeihin tai vastikeperusteiden muutoksiin tarvitaan yksituumaisuutta, yksikin asiaa vastustava asukas voi riittää torppaamaan aikeet.

Nykyisten sähköautojen vielä maltilliset toimintamatkat pohdituttavat nekin. Suomessa on haasteena se, että kylmä kangistaa akut ja lisää ajovastuksia. Suomen oloissa autoa pitää myös lämmittää ja kuivatta kosteutta auton sisältä. Se syö akkujen tehoa.

– Sähköautojen käytettävyys ei ole vielä riittävällä tasolla.

Pasi Nieminen muistuttaa myös, että sähköauton elinkaaren pituus ja arvon aleneminen vaikuttavat keskeisesti sen käyttökustannuksiin. Tätä taustaa vasten hän pitää sähköautoilun nopeata leviämistä epätodennäköisenä, ja tuoreen strategian linjauksia näiltä osin erittäin haasteellisina.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ministeri penää muutoksia

Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan liikenteeltä vaaditaan muutosalttiutta. Ministeri luetteli asioita, joita päästötavoitteisiin pääseminen vaatii.

– Tarvitsemme liikennejärjestelmän sekä ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamista sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamista muilla vaihtoehdoilla mahdollisimman nopeasti.

Ministerin mukaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta halutaan kohentaa esimerkiksi liikenteen uusia palveluita kehittämällä, kulku- ja kuljetustapoihin vaikuttamalla sekä älyliikenteen keinoja hyödyntämällä. Haasteita on Bernerin mukaan useita kuten se, kuinka voidaan edistää liikkumisen jakamistaloutta ja nostaa pyöräilyn ja kävelyn osuutta arkiliikkumisessa.

Biopolttoaineet osana ratkaisua

Strategian mukaan liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös ajoneuvokannan uusiutumista nopeutetaan huomattavasti.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen näkee kasvihuonepäästöjä vähentävät uudenlaiset biopolttoaineet yhtenä mahdollisuutena, mutta sillä varauksella, jos näiden hintatason kohtuullisuus ja saatavuus voidaan varmistaa. Lisäksi pitää varmistaa näiden biopolttoaineiden soveltuvuus nykyiseen autokantaan.

– Ei voida ajatella, että täällä käytettäisiin jotain polttoainetta, joka ei soveltuisi aivan valtaosaan autokannasta.

Polttoaineiden tulee olla kansainvälisillä markkinoilla tarjolla olevia polttoaineita, jottei myöskään Suomen pienten markkinoiden vuoksi uhkana ole hintavääristymät.

– Se tarkoittaisi polttoaineiden kohtuutonta hinnannousua.

Strategiassa uskotaan, että biokaasun tuotanto ja käyttö lisääntyvät ja näiden ympärille kehittyy kasvavaa suomalaista liiketoimintaa. Kaasukäyttöisten autojen ja työkoneiden yleistymistä edistetään ja biokaasulaitosten tukemista jatketaan vähintään nykyisellä tasolla.

Julkistettujen tavoitteiden mukaan jo 2020-luvun aikana puolitetaan tuontiöljyn eli bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin käyttö kotimaan tarpeisiin verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Aake Kinnunen

Autoliiton tiedote

Hallituksen energia- ja ilmastostrategia