Autoliitto: Uusia veroja ei tarvita liikenteeseen

Onko järkevää avata kunnille mahdollisuus autoilun verottamiseen vai pitääkö se säilyttää valtakunnallisena? Kysymys herätti keskustelua Porin SuomiAreenassa.

Keskustelu autoilun verotuksen uudistamisesta kiihtyy, kun nykyinen verotus osoittaa toimivuuteensa ja autojen päästöt vähenevät. Päästöjen vähentyessä myös verotulot laskevat ja uusia verotulonlähteitä on löydettävä, koska valtiolla ei ole varaa menettää liikenteestä saatavia verotuloja.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite alueellisten ruuhkamaksujen mahdollistamisesta lainsäädännöllä. Mahdollisuuden avaaminen herättää kuitenkin alan toimijoissa vahvoja mielipiteitä.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Laura Rissanen toivottaa ruuhkamaksut tervetulleiksi, mutta ehdollisena.
– Mahdollistava laki on hyvä. Jos saisimme Helsinkiin keskustatunnelin, se ratkaisisi merkittävästi kantakaupungin liikennehaasteita. Keskustatunneli olisi myös hyvä esimerkki hankkeesta, jonka voisi rahoittaa ainakin osittain ruuhka- tai käyttömaksuilla, Rissanen esittää.
– Kannatan ruuhkamaksuja, jos rahat menevät suoraan liikenteen kustannuksiin.

Kallis tapa kerätä lisää veroja

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen näkee ruuhkamaksujen käyttöönoton veronmaksajan kannalta kalliina ratkaisuna.
– Ruuhkamaksun tavoitteena on, etteivät ihmiset kulkisi yksityisautoilla vaan joukkoliikenteellä. Se on vero, ei maksu. Uusien vero- tai maksujärjestelmien rakentaminen on kallista. Kannattaako meidän volyymeillä rakentaa ruuhkamaksujen keräysjärjestelmää? Meillä autoilu on Helsingissä jo nyt kallista. Kun ajat auton päiväksi Helsinkiin, maksat pysäköinnistä päivän aikana helposti 20–30 euroa, Nieminen muistuttaa.
– Tavoitteena on joukkoliikenteen suosion kasvattaminen. Se on hyvä asia, mutta joukkoliikenne toimii tehokkaasti vain silloin, kun on joukkoja. Meillä kaupunkirakenne on kovin hajanainen, eikä joukkoja löydy. Silloin siitä tulee verorasitus.

Vaihtoehtona valtakunnallinen tienkäyttömaksu?

Myös Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio suhtautuu epäillen alueellisiin ruuhkamaksuihin.
– Jos ruuhkamaksut mahdollistetaan kunnille, on vaarana, että kun kunnat päästetään autoilijan kukkarolle, ei sitä kättä sieltä kukkarosta pois saada, vaikka tulisi myös valtakunnallisia maksuja, Kallio arvioi.

Kallion mielestä ruuhkamaksu on vanhanaikainen tapa ohjata liikkumista ja vähentää päästöjä. Hän ehdottaa sen sijasta käyttöön valtakunnallista tienkäyttöveroa.
– Valtakunnallisella tienkäyttöverolla voitaisiin korvata nykyinen ajoneuvovero ja autovero. Yhteensä siis noin 2,5 miljardin euron potti. Valtakunnallinen vero ottaisi huomioon paljonko ajat, missä ja milloin. Vero voisi olla hyvin pieni haja-asutusalueilla, jossa liikennettä on vähän ja suuri Helsingin keskustassa ruuhka-aikaan, jolloin liikennettä on paljon, Kallio hahmottelee.

Autoliiton Pasi Nieminen ei innostu tästäkään ehdotuksesta.
– Olemme kriittisiä uusien verojen suhteen. Autovero ja ajoneuvovero ovat molemmat tällä hetkellä helppoja kerätä. Kannattaako viiden miljoonan ihmisen maassa rakentaa tietojärjestelmät tällaisten uusien verojen keräämiseksi?
– Olemme kaikki paitsi veronmaksajia myös veronsaajia. Meidän pitää miettiä, paljonko siitä välistä häviää rakenteisiin, kun tällaisia uusia veroja lähdetään suunnittelemaan, Nieminen muistuttaa.
– Ainoa auton käyttöön suoraan liittyvä vero on tällä hetkellä polttoainevero ja se toimii juuri niin, että ne jotka ajavat eniten, myös maksavat eniten.

Autoilun muuttumisesta keskusteltiin Porin SuomiAreenassa Liikkuminen muuttuu – tarvitaanko enää autoa? -keskustelutilaisuudessa. Keskustelu oli osa Autoliiton 100-vuotisjuhlavuotta.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Moottorin arkisto, Eila Parviainen, Jukka Tolvanen