Autoliitto vaatii päättäjiltä toimia – Suomessa EU:n kallein bensiini ja dieselissäkin hopeasija

Ennätyskorkeat polttoaineiden hinnat ovat ajaneet ahdinkoon niin kotitalouksia kuin yrityksiäkin. Autoliitto peräänkuuluttaa tehokkaampia toimia tilanteen helpottamiseksi.

Suomessa ostetaan nyt EU:n kalleinta bensiiniä ja toiseksi kalleinta dieseliä. Hallitusten toimenpiteet tilanteen helpottamiseksi ovat purreet monissa muissa maissa, mutta meillä ei vaikuttavaa helpotusta ole saatu aikaiseksi. Korkealla energian hinnalla on vaikutusta ihmisten ja yritysten toimeentuloon ja se toimii myös veturina inflaation kiihtymiselle.

Polttoaineiden hinnat ovat rikkoneet kaikkien aikojen ennätyksiä ja ajaneet monet kotitaloudet ja yritykset ahdinkoon. Hintojen nousu alkoi viime vuoden puolella, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kiihdyttänyt hinnannousua entisestään. Liikkumisen hinta kiihdyttää myös inflaatiota ja heikentää siten kansalaisten ostovoimaa yleisestikin.

Tuoreimpien EU:n tilastojen mukaan bensiinin litrahinta on Suomessa nyt Euroopan unionin kallein ja dieselin Ruotsin jälkeen toiseksi kallein. Dieselauton käytöstä perittävä vuotuinen vero on kuitenkin Suomessa Ruotsia korkeammalla tasolla ja tämän lisäksi Ruotsissa on tehty päätöksiä veronpalautuksista. EU Weekly Oil Bulletin -tilaston (25.4.2022) mukaan 95-oktaanisen bensiinin litrahinta oli Suomessa keskimäärin 2,174 €/l ja dieselin 2,198 €/l. Monet EU:n jäsenmaat ovat reagoineet polttoaineiden hintojen nousuun muun muassa alentamalla polttoaineveroa sekä tekemällä muita liikkumiskustannuksia hillitseviä toimenpiteitä. Suomen lisäksi bensiinin hinta ylitti kahden euron rajan viidessä ja dieselin kolmessa EU-maassa.

– Parhaiten ja täsmällisimmin liikkumiskustannuksiin vaikuttava toimenpide on polttoaineverojen alentaminen. Hallituksen jo suunnittelemat parannukset muun muassa työmatkavähennyksiin auttavat vain erittäin pientä osaa autoa tarvitsevista eikä jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutuksia ole nähty eikä se muutenkaan vaikuta bensiinin hintaan merkittävästi, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen huomauttaa.

– Suomi on pinta-alaltaan EU:n viidenneksi suurin maa. Meitä pienempiä ovat muun muassa 38 miljoonan asukkaan Puola ja 59 miljoonan asukkaan Italia eikä 83 miljoonan asukkaan Saksakaan ole paljon Suomea suurempi. On selvää, että meillä oman auton käytölle ei usein ole tosiasiassa muita vaihtoehtoja, toisin kuin tiheämmin asutuissa maissa.

Autoliiton tuoreen kuluttajabarometrin mukaan 28 % suomalaisista on vähentänyt auton käyttöä asioinnissa eli esimerkiksi kaupassa käyntiä ja 37 % on vähentänyt vapaa-ajanmatkoja autolla. Vajaat kymmenen prosenttia on vähentänyt työajoja. Ainoastaan kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti, että polttoaineiden hinnat eivät ole vaikuttaneet auton käyttöön.

– Tuloksissa näkyy se, että nyt karsitaan kaikesta mahdollisesta, mutta usein auton käyttö on välttämätöntä. Siksi nousevat liikkumiskustannukset ovat pois muusta kulutuksesta, Nieminen toteaa.

Barometriin vastanneista 26,5 % kertoi tärkeimmäksi syyksi käyttää autoa sen, että ei käytännössä voi korvata matkojaan julkisilla liikennevälineillä. Autoilun tarjoaman vapauden ja joustavuuden mainitsi 26,9 % vastaajista ja 17,5 % ilmoitti, että työmatkat on helpointa ja tehokkainta tehdä omalla autolla.

Lähde: Autoliitto Kuva: Moottorin arkisto