Autoliitto: Väkisin hillitty autoliikenteen kasvu voi tulla kalliiksi

Liikenteen tiukkojen päästötavoitteiden saavuttamiseen tarjotaan paljon keinoja, mutta Autoliitto muistuttaa, että liian nopeista ja pakottavista keinoista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Liki vuoden liikenneväylien ylläpidon haasteita ja rahoitusta pohtinut kansanedustajista ja virkamiehistä koostuva työryhmä otti tuoreessa loppuraportissaan kantaa myös päästövähennyskeinoihin. Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla työskennellyt ryhmä ottaisi käyttöön laajan keinovalikoiman. Se tarkoittaa tukia, veromuutoksia, sääntelyä ja muita keinoja kuten joukkoliikenteen ja liikenteen palveluistumisen edistämistä.

Työryhmä pui päästövähennystavoitteita myös viime elokuisessa väliraportissaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autokanta nuoremmaksi!

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen päästövähennystavoitteen mukaan liikenteen päästöistä on leikattava 13 vuodessa puolet vuoteen 2030 mennessä.

Työryhmä etenisi päästötalkoissa siten, että Suomen keski-iältään vanha henkilöautokanta voisi nuorentua. Modernit autot kun ovat aiempia autosukupolvia selvästi vähäpäästöisempiä ja pihimpiä – ja turvallisempia.

Autoliitto on tuonut jo aiemmin esiin kantanaan, että autokantaa voidaan uusia alentamalla hallitusti autoveroa. Autoliiton mukaan tulee muistaa, että Suomi on autojen lukumäärällä asukasta kohden arvioituna EU:n autoistuneimpia maita. Tämä tarkoittaa, että meillä on paljon kahden ja kolmen auton talouksia. Vanhin autokanta on juuri näitä kakkos- ja kolmosautoja.

Autoliiton mukaan näiden autojen uusiutuminen ei ole käyttäjien taloudellisesta asemasta johtuen välttämättä lainkaan mahdollista.

Onko aitoja vaihtoehtoja?

Työryhmä haluaisi taittaa henkilöautoliikenteen kasvun kaupunkiseuduilla, joissa henkilöautoilulle on vaihtoehtoja. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on epäileväinen sen suhteen, ovatko muut liikkumistavat aidosti vaihtoehto ainakaan kaikille kulkijoille, kaikilla kaupunkiseuduilla ja kaikkina vuorokaudenaikoina.

Nieminen epäilee, että väkisin toteutettu autoliikenteen kasvun taittaminen voi tulla liian kalliiksi yhteiskunnalle, kotitalouksille ja yrityksille.

– Talouskasvu lisää liikennettä ja Suomen tulevaisuus on rakennettu talouskasvun varaan. Liikkumisen tarve syntyy yhdyskuntarakenteesta ja sen muuttaminen on hidasta ja vaatii investointeja, Nieminen linjaa.

Autoliiton Nieminen muistuttaa, että Suomessa kaupunkiseudutkin ovat pääosin harvaan rakennettuja.

– Suomessa on pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen ja ohuiden henkilöliikenteen virtojen vuoksi Euroopan maista kaikkein tarkoituksenmukaisimmat syyt käyttää henkilöautoa. Jos ei ole joukkoja ei voi olla joukkoliikennettäkään, joka palvelee riittävällä tavalla kotitalouksien ja yritysten liikkumistarpeita.

Lisää tukia

Työryhmän mukaan liikenteen päästövähennyksiä edistävien tukien määrärahatasoja on lisättävä ja tukien kohdentumista säädettävä, jotta Suomessa ylletään EU:n edellyttämiin liikenteen päästövähennyksiin.

Esimerkkejä tukien laajentamisesta voisivat olla hankintatukien laajentaminen työsuhdeautoihin ja suurten kaupunkien joukkoliikennetuen laajentaminen myös keskisuuriin kaupunkeihin.

Työryhmä haluaa varmistaa riittävän rahoituksen myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmalle vuosille 2019–2023 sekä joukkoliikenteen kehittämiseen. Kävelyn ja pyöräilyn suosio on kasvussa lähiliikkumisessa, ympärivuotisuus on merkittävä haaste: talvikuukaudet todella vaativat polkijoilta asennetta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päästöperusteista verotusta

Liikenteen verotuksen päästöperusteisuutta tulisi työryhmän mielestä vahvistaa nykyisestä. Tämä edesauttaisi ryhmän mukaan autokannan uusiutumisen nopeutta. Muutoin työryhmä ei tehnyt liikenteen verotusta koskevia konkreettisia ehdotuksia.

Verotus on valtiovarainministeriön vallassa, joten verokeinoihin – porkkanaan tai keppiin – palattaneen lähitulevaisuudessa.

Liikenteen verotuksella on vahvat ympäristötavoitteet. Kun ajoneuvot ovat yhä ympäristöystävällisempiä, voi olla, että niiden verotuksesta on jossain vaiheessa luovuttava. Ympäristösyistä veron lähteitä voidaan joutuakin etsimään jatkossa liikenteen ulkopuolelta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Autoliitto