Digitaalinen kulunvalvonta lisää nykyratojen välityskykyä

Junaratojen käyttö tehostuu: uusi digitaalinen ETCS-kulunvalvontajärjestelmä lisää nykyratojen kapasiteettia jopa 30 prosenttia.

Nykyisillä junaradoillakin voidaan tulevaisuudessa tehostaa liikennettä, koska lähivuosina otetaan käyttöön uusi, ajanmukainen euroopanlaajuinen ETCS-kulunvalvontajärjestelmä, joka korvaa nykyisen JKV-kulunvalvontajärjestelmän.

Tuleva järjestelmä on eurooppalaiseen rautatieliikenteen hallintaan (ERTMS, European RailTraffic Management System) perustuva junakulunvalvontajärjestelmä ETCS (European Train Control System). ETCS:n ansiosta raiteille saadaan kapasiteettia lisää jopa yli 30 prosenttia raiteita yhtään lisäämättä.

Junamatkustuksen määriä tulevina vuosikymmeninä on haastava arvioida, sillä esimerkiksi etä- ja hybridityön yleistyminen koronakauden jälkeen vähentää monien matkoja työpaikoille sellaisilla toimialoilla, joissa on mahdollista tehdä työtä pääasiallisesti kotona tai vapaa-ajan asunnolla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näkökulma: Liikenne kehittyy vähäpäästöisemmäksi

Kun suunnitellut oikoradat valmistuisivat vasta 2030-luvulla, maantieliikenteen ja ilmaliikenteen päästöt ovat merkittävästi nykyistä vähäisemmät. Kaukojuna on erittäin energiatehokas ja vähäpäästöinen liikennemuoto olemassa olevilla radoilla.

Vertailussa tulevaisuuteen on otettava huomioon, että myös maantie- ja lentoliikenne ovat nopeasti kehittymässä entistä vähäpäästöisemmiksi.

Kumipyöräliikenteen kevyessä kalustossa (henkilö- ja pakettiautot) ja paikallisliikenteessä bussit ja jakeluautot tulevat yhä suuremmassa määrin olemaan akkusähkökäyttöisiä. Vaihtoehtoiset polttoaineet tulevat vähentämään raskaan autokaluston päästöjä, esimerkiksi uusiutuva diesel, biokaasu ja ennen muuta vety ja sen johdannaiset eli vähäpäästöisen sähkön avulla tehdyt polttoaineet.

Alueellisen liikenteen pienehköjen lentokoneiden käyttövoimaksi tulee akkusähkö, isompiin lentokoneisiin ensin uusiutuva kerosiini ja sitten vety tai sen johdannaiset. Sähköistyvä ja entistä vähäpäästöisempi lentoliikenne tulee kiireisille liikematkustajille kotimaan junamatkojen vaihtoehdoksi.

Yli 300 kilometrin matkoilla kiireinen liikematkustaja käyttää mieluiten lentokonetta, etenkin kansainväliselle jatkolennolle Helsinki-Vantaalle matkustaessaan. Tunnin junista ei ole kiireiselle matkustajalle suurtakaan etua. Lentoasemainfra on jo olemassa, tarvitaan vain latauspisteet.

Uusien ratahankkeiden suunnittelua kannattaisi lykätä vuosikymmeniä paremman talouden ajankohtaan ja miettiä niiden linjausta uudelleen. Uudet radat saattavat olla tarpeellisia taloustilanteen salliessa vuosikymmenten kuluttua, kun mahdollisesta Länsi-Euroopan 1 435 mm raideleveyteen siirtymisestä nykyisestä 1 524 mm:stä tehdään päätöksiä.

Timo Turkula

Teksti ja kuvituskuvat: Timo Turkula Lähteet: Valtioneuvosto: Kohti digitaalista ja älykästä rautatieliikennettä, Digirata-valmisteluvaiheen loppuraportti, Väylävirasto: Digirata-hanke

a:1:{i:0;s:6:"129236";}