Ford tutki: somepäivitykset eivät kerro todellista näkemystä

Ford kerää vuotuiseen trendiraporttiinsa näkemyksiä teknologiasta, taloudesta, ympäristöstä ja politiikasta. Samalla selviää selvittää miten sosiaaliset muutokset vaikuttavat kuluttajiin, brändeihin ja autoteollisuuteen.

Fordin viides trendiraportti ruotii mikrotrendejä ja pöyhii esiin muun muassa sosiaalisten muutosten vaikutuksia kuluttajien näkemyksiin ja käyttäytymiseen.

Ford kertoo keräävänsä vuotuiseen trendiraporttiinsa näkemyksiä teknologiasta, taloudesta, ympäristöstä ja politiikasta. Havaintojen perusteella voidaan arvioida, miten luottamus, suhteet, teknologia ja innovaatiot ovat valjastettavissa luomaan kuluttajalle lisäarvoa tuottavia tuotteita, kuten ajoneuvoja ja palveluja.

Tuoreimman raportin mukaan kuluttajat pohtivat ja arvioivat prioriteettejaan aiempaa tarkemmin. Muutokset antavat osviittaa siitä, miten kuluttajat muun muassa määrittelevät vaurauden, arvostavat aineellista omistamista ja käyttävät aikaansa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Somepäivitykset eivät kerro totuutta

Kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista aikuisista kertoo faktoihin perustuvan tiedon löytämisen olevan vaikeampaa kuin koskaan ennen.

Kaikki faktoja arvostavat eivät silti kanna omaa korttaan kekoon totuuden osalta. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vain vain noin puolet vastaajista kertoo päivitystensä olevan sitä mitä he todella ajattelevat. Hajonta on suurta, sillä kiinalaisista vastaajista 83 prosenttia kertoo päivitystensä olevan totuudemukaisia omien ajatustensa kanssa. Briteistä samaa sanoo vain 39 prosenttia.

Sosiaalista mediaa pidetään yleisesti vahvana mielipidevaikuttamisen kanavana, joten on vähintäänkin mielenkiintoista, että jaetuista päivityksistä suuri osa ei todellisuudessa edustakaan jakajansa todellista näkemystä, ainakaan Fordin tutkimuksen perusteella.

Kiinnostavaa on myös se, että vaihtoehtojen runsaus ja ristiriitainen informaatio yhdistettynä markkinoiden epävarmuuteen aiheuttaa kuluttajissa epävarmuutta ja sitoutumishaluttomuutta.

Myös kärsivällisyys on huventunut. Jopa 69 prosenttia 18-29 -vuotiaista vastaajista myöntää kärsimättömyytensä lisääntyneen.

Lehdistön ja muun median rooli totuuden kertojana on muuttunut kuluttajien silmissä mielipiteiden esittäjän suuntaan. Peräti 80 prosenttia vastaajista kokee saavansa puolueettoman uutisoinnin sijaan eteensä mielipiteiden värittämää kerrontaa.

77 prosenttia kokee löytävänsä netistä toistuvasti ristiriitaista tietoa itseään kiinnostavista aihealueista.

Omistamisen sijaan kokeillaan

Omistamisen sijaan muun muassa kokeileminen koetaan tärkeänä. Maailmanlaajuisen trendin mukaan kuluttajat iloitsevat vähemmästä ja käyttävät palvelumalleja, jotka eivät edellytä omistamista. Tämä havainto on linjassa muun muassa jakamistalouden ja vaihtoehtoisten omistamistapojen yleistymisen kanssa.

Jakamistalouden eri muotojen myötä 47 prosenttia 18-29 -vuotiaista vastaajista kertoo välttyvänsä sitoumuksilta suurten hankintojen suhteen. Auto laskettanee yhdeksi näistä.

Ostotapahtuman jälkeen peräti 60 prosenttia nuorista vastaajista potee eräänlaista ostoskrapulaa. Olisiko pitänyt etsiä vielä parempaa hintaa, tai parempaa tuotetta? Tarve pähkäilyyn vähentyy iän karttuessa. Yli 45-vuotiaista vain noin kolmannes kokee tarvetta vastaavaan pohdintaan.

Kuluttajakentällä tapahtuvan muutoksen tahtia ja laajutta pidetään kiivaana. Kun asenteet ja arvot muuttuvat, muuttuu myös kuluttajien käytös. Tässä tilanteessa menestystä mieliviltä brändeiltä vaaditaan entistä enemmän läpinäkyvyyttä ja totuudenmukaisuutta, Ford toteaa.

Yksilötasolta suurempaan suuntaan

Tutkimuksen mukaan menestyvien yritysten on toimittava sekä yksilöitä että yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla.

Kuluttajat pitävät yhä enenevässä määrin itseään ja kanssaeläjiään vastuullisina siitä, että he tekevät oikeita päätöksiä myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. 47 prosenttia vastaajista uskoo juuri kuluttajien valinnoilla olevan merkitystä yhteiskunnassa tapahtuvien positiivisten muutosten kannalta.

Menestyksen mittarina onnellisuus on kovemmassa huudossa kuin perinteinen varallisuus.

Varallisuuden näyttämistä pidetään lähinnä ärsyttävänä. Sen hyväksyy ikäluokasta riippuen noin kolmannes tai alle. Nihkeimmin "blingblingiin" suhtautuvat yli 45-vuotiaat.

Yli 80 prosenttia vastaajista kertoo valitsevansa mielummin sellaisen yrityksen tuotteen tai palvelun, jonka tavoite on pelkän taloudellisen voiton maksimoinnin sijaan muu päämäärä.

Autovalmistajan kannalta tilanne on vähintäänkin haastava. Osa asiakkaista kokee autonsa vahvasti statussymboliksi, osalle se mahdollistaa vapauden tunteen ja nautiskelun. Ja osalle se on vain kulkuneuvo, jonka omistaminen ei suuremmin houkuttele. Kaikkia kohderyhmiä olisi kuitenkin kuunneltava ja kaikkien liikkumistarpeet tulisi tyydyttää, mutta miten? Siinä riittää pohdittavaa. Ja tutkittavaa.

Fordin julkaisema Looking Further with Ford 2017 -trendiraportti on ladattavissa pdf-muodossa verkosta.

Teksti Antti Hentinen Lähde ja kuvitus: Ford

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy