Harjoittelemalla turvalliselle koulutielle – vanhemmat merkittävässä roolissa

Kahden seuraavan viikon aikana on syytä huomioida, että liikenteessä on monta tuoretta kulkijaa. Kokeneemmilta tilanne vaatii erityistä tarkkaavaisuutta.

Autoliitto muistuttaa, että kaiken kaikkiaan peruskouluissa opiskelee noin 560 000 lasta, joten koulujen alku tarkoittaa isoa muutosta erityisesti aamu- ja iltapäiväliikenteeseen. Koulutien aloittaa tänä vuonna 61 000 ekaluokkalaista.

– Monet koulunsa aloittavat lapset ovat liikenteessä ensimmäistä kertaa itsenäisesti. Meidän aikuisten on tärkeää muistaa, että lapsen ei voi odottaa osaavan liikennesääntöjä eikä lapsi osaa arvioida liikennetilanteita kovin tarkasti. Autoilijoiden pitää olla erityisen tarkkana koulujen läheisyydessä ja varautua aina pysähtymään, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.

– Pienet lapset jäävät helposti pysäköityjen autojen, pensaiden tai jopa valopylväiden taakse katveeseen. Autoilijan on vaikea havaita lapsi ja yhtä lailla lapsen on vaikea nähdä esteen takaa tielle. Tämäkin on tärkeää tiedostaa.

Oheinen Autoliiton Ajokoulun video muistuttaa, miten lapsi voi jäädä helposti katveeseen ja aiheuttaa yllätyksiä.

Kävellen kouluun

Liikenneturvan kyselyn perusteella koulumatkat taitetaan useimmiten kävellen. Vanhempien arvion mukaan lapset ovat valmiita liikkumaan itsenäisesti jalkaisin hieman yli seitsemänvuotiaana.

Samoin kokivat LähiTapiolan haastattelemat pienten lasten vanhemmat. Vakuutusyhtiön teettämässä Arjen katsaus -tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta minkä ikäisenä lapsi voi alkaa kulkea koulumatkansa yksin. Suomalaisten mielestä 7-vuotias on jo tarpeeksi vanha kulkemaan itsenäisesti koulumatkansa: tätä mieltä on 42 prosenttia vastanneista.

Liikenneturva muistuttaakin vanhempia siitä, että koulumatkan riittävä harjoittelu ja kertaaminen myös ensimmäisten koulupäivien jälkeen kannattaa.

Liikenneturva kysyi alaikäisten lasten vanhemmilta, miten heidän lapsensa kulkee kouluun. Neljä viidestä lapsesta kulki kävellen kouluun edes joskus. Pyörällä kouluun polki usein tai joskus seitsemän kymmenestä (71 prosenttia). Vanhempien joskus tai usein kouluun kyyditseminä kulki 63 prosenttia lapsista.

Pyydettäessä arvioimaan lapsen valmiuksia liikkua itsenäisesti liikenteessä kodin lähiympäristössä, vanhemmat kokivat, että jalan liikkumiseen lapsi on keskimäärin valmis seitsemän ja kahdeksan ikävuoden välissä. Itsenäiseen polkupyöräilyyn valmiuksia koettiin olevan hieman alle yhdeksänvuotiaana ja joukkoliikenteellä kulkemiseen hieman yli yhdeksänvuotiaana.

– Jos lapsi vaihtaa kulkutapaa kävelystä pyöräilyyn, voi turvallisin koulumatka kulkea eri reittiä. Olennaista on kulkea lapsen kanssa yhdessä koulumatka ja käydä läpi sen varrella vastaan tulevat liikennetilanteet, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska.

LähiTaiolan mukaan useassa koulussa on käytössä erilaisia ohjeistuksia ja sääntöjä siitä, missä vaiheessa koululaiset saavat ruveta tulemaan pyörällä kouluun. Joissakin kouluissa on käytössä myös pyöräilykoe, joka lapsen tulee läpäistä ennen kuin koulumatkan saa taittaa pyörällä. Ohjeistuksia tulee tietenkin noudattaa, ja niiden lisäksi vanhempien kannattaa taas kulkea koulumatka lapsen kanssa yhdessä pyörällä testiksi.

Sama pätee myös julkisiin kulkuvälineisiin: jos lapsi alkaa kulkea esimeriksi bussilla kouluun, kulje matka hänen kanssaan yhdessä harjoituksena, vakuutusyhtiö painottaa.

Kertaamalla koulutielle

Koulujen alkaessa koulureittiä on lapsen kanssa siis harjoiteltava. Vanhemmista lähestulkoon kaikki ne, joiden lapsi kulki kävellen kouluun, harjoittelivat koulureittiä yhdessä muutamia tai useita kertoja. Ainoastaan kuusi prosenttia ei harjoitellut koulumatkaa lainkaan. Syyksi tähän kerrottiin, että koulumatka oli entuudestaan tuttu, turvallinen tai lyhyt. Myös koulukyyti tai kulkeminen sisarusten kanssa nousi esille. Koulumatkaa pyörällä harjoitteli yhdessä hieman vähemmän, yhteensä 78 prosenttia vastanneista.

– Vaikka koulutie olisi tuttu, kannattaa aika ajoin kouluvuoden aikana kysellä myös koulumatkan sujumisesta. Mahdollisuuksien mukaan joku aamu voisi lähteä lapsen mukana. Näin voi varmistua siitä, että lapsi osaa toimia eteen tulevissa tilanteissa ja hankalien paikkojen kohdalla voidaan yhdessä puntaroida ratkaisu juuri siinä tilanteessa, jolloin toimintaohje jää paremmin lapsen mieleen. Liikennejärjestelyissä voi aina tapahtua myös muutoksia esimerkiksi työmaiden takia, Niska vinkkaa.

LähiTapiopla muistuttaa puolestaan, että risteyksissä, tien ylityksissä ja liikennevaloissa tulee ohjeistaa lasta toimimaan oikein sekä muutenkin ottamaan huomioon muut tielläliikkujat. Lapselle tulee opettaa, että suojatien saa ylittää, mutta että kaikki autoilijat eivät välttämättä aina toimi liikennesääntöjen mukaan – siksi on erityisen tärkeää katsoa, tuleeko autoja ennen kuin lähtee ylittämään tietä.

Lapselle tulee myös ohjeistaa, että puhelinta ei tulisi käyttää samalla kun kävelee kouluun. Sen sijaan tulee keskittyä ympäröivään liikenteeseen, LähiTapiola muistuttaa.

Vastuu loppukädessä aikuisella

Koulumatkan harjoittelusta huolimatta Liikenneturva painottaa, että meillä aikuisilla on vastuu lasten turvallisesta koulutiestä.

Vanhempien kyselyssä ilmaisemat huolenaiheet lasten liikenneturvallisuudesta liittyivät myös etupäässä autoilevien toimintaan. Huolien huipulta löytyivät piittaamattomuus, rattijuopumus, tarkkaamattomuus tai muu havaintovirhe, ylinopeus ja suojateiden tai liikennevalojen kunnioittamattomuus.

– Lapsen valmiudet liikkua liikenteessä itsenäisesti kehittyvät vähitellen harjaantumisen kautta. Liikennesääntöjä noudattavat aikuiset ja selkeät liikennejärjestelyt ovat ehdoton edellytys koulutien turvallisuudelle. On olennaista, ettei lapsen tarvitse pelätä koulumatkalle lähtöä aikuisten arvaamattomuuden takia, Liikenneturvan Petri Niska painottaa.

Lähteet: Autoliitto, Liikenneturva ja LähiTapiola Kuvituskuvat: Liikenneturva Pääkuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen