Karu tilastotieto: huumekuskien määrä räjähti käsiin

Jo puolet rattijuopoista on huumekuskeja, liikenteessä on yhä enemmän myös itselleen ja muille vaarallisia sekakäyttäjiä. Poliisitarkastaja: poliisin valvontaresurssien kasvu ei voi yksin selittää huumerattijuopumusten merkittävää kasvua.

Tuoreimmat rattijuopumustilastot ovat karua luettavaa – etenkin liikenteessä toikkaroivien huumekuskien osalta. Rattijuopumusten määrät ovat kasvussa, mutta huumerattijuopumukset ovat rajussa kasvussa.

Huumetapausten ennätysmäinen lukumäärä tarkoittaa sitä, että huumerattijuopumusten ja alkoholirattijuopumusten määrät olivat viime vuonna – ensikertaa suomalaisen liikenneturvallisuuden historiassa – käytännössä tasoissa.

Erityisen voimallisesti ovat kasvaneet huumekuskitapaukset. Kun niitä vuosien 2009–2014 aikana oli vuosittain 2 626–3 953, niin vuodesta 2015 lähtien tapausten määrä on kasvanut etenkin viime vuosina. Kun huumekuskitapauksia oli esimerkiksi vuonna 2016 kaikkiaan 5 021, oli vuonna 2019 tapauksia jo 7 006 ja viime vuonna ennakkotietojen mukaan 9 328.

Rattijuopumuksissa vuoden 2009 jälkeinen suotuisa kehitys eli tapausten väheneminen tyssäsi vuoteen 2013, sen jälkeen trendinä on vuotta 2019 lukuun ottamatta ollut rattijuopumusten kasvu. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna rattijuopumustapauksia oli yhteensä noin 20 400.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Huumaava aine rattijuopumusten yhteydessä

Vuosi 2009 3 133 tapausta
Vuosi 2010 3 125
Vuosi 2011 2 746
Vuosi 2012 2 626
Vuosi 2013 3 241
Vuosi 2014 3 953
Vuosi 2015 4 726
Vuosi 2016 5 021
Vuosi 2017 5 744
Vuosi 2018 6 749
Vuosi 2019 7 006
Vuosi 2020 9 328 (ennakkotieto)

Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto

Ennakkotieto tarkoittaa, että tilastoluvut voivat muuttua hitusen – suuntaan tai toiseen – tapausten jälkiselvittelyjen keskeneräisyyden vuoksi. Rattijuopumustiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen virallisista rikos- ja pakkokeinotilastoista, joihin kirjataan viranomaisten tietoon tulleet liikennerikokset.

Poliisin tiedot vahvistavat

Poliisin omat ja alustavat vuoden 2020 tilastot kertovat osaltaan samasta trendistä kuin Tilastokeskuksen keräämät tiedot, vaikka keskinäisissä luvuissa on tietojen täsmäytysten ja tarkennusten vuoksi pieniä erovaisuuksia.

Poliisihallituksesta kerrotaan, että huumetapauksia kertyi viime vuonna 10 793, joissa 9 331 tapauksessa oli kyse pelkästään huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisesta. Summien erotus eli 1 462 oli tapauksia, joissa kiinni jäänyt kuski oli käyttänyt sekä huumaavia aineita että alkoholia.

Tilastokeskuksen tietosarjat paljastavat, että sekakäyttäjätapausten määrä on vuosina 2009–2015 ollut noin 700 tapausta. Sittemmin myös sekakäyttäjien määrien kasvu on kivunnut vuosi vuodelta ylöspäin siten, että vuonna 2018 tapauksia oli tuhat ja viime vuonna jo 1 457 kaikkiaan.

Rattijuopumukset yhteensä

Vuosi 2009 23 350 tapausta
Vuosi 2010 21 130
Vuosi 2011 21 459
Vuosi 2012 19 134
Vuosi 2013 17 994
Vuosi 2014 17 608
Vuosi 2015 17 620
Vuosi 2016 17 308
Vuosi 2017 17 685
Vuosi 2018 19 006
Vuosi 2019 18 498
Vuosi 2020 20 339 (ennakkotieto)

Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rattijuopumusten osuus kuolonkolareissa 16–28 prosenttia

Onnettomuustietoinsituutin (OTI) liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari taustoittaa, että alkoholirattijuopumusten osuus kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on ollut 16–28 prosenttia vuosina 2009–2019.

– Selkeää trendiä osuudessa ei ole näkyvissä, mutta lukumääräisesti alkoholionnettomuuksien trendi on ollut laskeva, Parkkari muistuttaa.

Huumeonnettomuuksien osuus ja määrät ovat sitä vastoin olleet kasvussa tarkasteluajanjaksolla eli vuosina 2009–2019.

OTI:n tuoreessa Päihderaportti 2020 -tutkimuksessa on tuotu esiin useita parannusehdotuksia, jotka pohjaavat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien näkemyksiin. Turvallisuuden kohennusehdotuksissa liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat korostavat alkolukon merkitystä rattijuopumuksen ennaltaehkäisyssä. Parannusehdotukset liittyvät usein myös liikennevalvontaan ja niissä painottuvat ylinopeus- ja liikennepäihtymysvalvonnan yleinen tehostaminen sekä alueellisen kohdentamisen kehittäminen.

Valistusta ja hoitoonohjausta

Tutkijalautakunnat pitivät tärkeänä myös valistamista ja tiedottamista alkoholin, huumeiden sekä lääkkeiden vaikutuksesta ajokykyyn. Tutkijalautakuntien mielestä alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on ajoterveysongelma. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ehdottaneet ajoterveyshaasteisiin ratkaisuina hoitoon ohjausta sekä liikennelääkärijärjestelmän käyttöönottoa Suomessa. Toisaalta, lautakunnat kannattivat myös rangaistusten koventamista.

Kun ajoterveysongelmien on määritelty vaikuttaneen liikenneonnettomuuden taustariskinä, yleensä kyse on kuljettajan päihderiippuvuudesta tai mielenterveydellisistä ongelmista. Päihderaportti 2020 -tutkimuksen mukaan ajoterveysongelmat vaikuttavat usein onnettomuuksien taustalla esimerkiksi kuljettajan arviointi- tai toimintakykyä heikentävinä tekijöinä. Ajoterveysongelmat vaikuttivat taustariskinä 352 onnettomuuden syntyyn, mikä tarkoittaa reilusti yli kolmannesta (39 %) kaikista kuolonkolareista 2014–2018.

Ajoneuvoihin liittyvissä turvallisuusehdotuksissa tutkijalautakunnat pitävät etusijalla ajoneuvokannan uusiutumista edistäviä toimenpiteitä. Muita yleisimpiä ehdotuksia ovat kuljettajan ajosuorituksen tukemiseen liittyvät parannusehdotukset kuten esimerkiksi ajonvakautus sekä ajo-oikeuden ja turvavyön käyttöä varmistaviin tekniikoihin liittyvät ehdotukset.

Liikenneympäristöön liittyvät turvallisuusehdotukset painottuvat ajokaistalta pois ajautumisen estämiseen erilaisin kaidejärjestelyin (esimerkiksi keskikaide) sekä kiinteiden törmäysesteiden poistamiseen liikenneympäristöstä.

”Valvonta ei yksin selitä”

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta on vakuuttunut, ettei poliisin valvontaresurssien kasvu voi yksin selittää huumerattijuopumusten merkittävää kasvua.

– Kyllä merkittävin syy huumerattijuopumusten määrän kasvulle täytyy olla lisääntynyt huumeiden käyttö, Ihalainen arvioi ja taustoittaa, että sama huumeiden käytön kasvuilmiö näkyy esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimuksissa, joiden perusteella esimerkiksi amfetamiinia käytetään Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Poliisitarkastaja Ihalaisen mukaan vakavissa liikenneonnettomuuksissa huumeisiin liittyvä kasvu on ollut vähäistä, mutta suunta on kuitenkin ollut ylöspäin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lue lisää:

Kuolonkolarien taustalla usein kuskin terveysongelmat

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: avauskuva Liikenneturva / Nina Mönkkönen, kolarikuva Onnettomuustietoinstituutti, Moottorin arkisto Lähteet: Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto, rikos- ja pakkokeinotilasto, Poliisihallitus