Kun lumimyräkkä iskee – ajoteillä rytisee joka toinen minuutti

Vahinkomäärien äkillinen kasvu yksittäisinä päivinä liittyy yleensä huonoihin sää- ja keliolosuhteisiin.

Kun talvikeli äityy ilkeäksi, tietää se ongelmia autoilijoille. Lumimyräkän iskiessä voi ajoteillä rytistä jopa joka toinen minuutti.

Vahinkomäärien äkillinen kasvu yksittäisinä päivinä liittyy yleensä huonoihin sää- ja keliolosuhteisiin. Liikennevahinkopiikit ajoittuvat lumipyryihin, paljastuu Onnettomuustietoinstituutin (OTI) keräämiin tietoihin, jotka perustuvat vakuutusyhtiöiltä vuosittain kerättyihin tietoihin korvatuista liikennevahingoista. Vuoden 2023 liikennevahinkotilasto on nyt julkaistu.

350–500 vahinkoa päivässä

Määrällisesti eniten liikennevahinkoja tapahtuu tyypillisesti lumipyrypäivinä. Piikkipäivinä vahinkojen vaihteluväli oli viime vuonna tyypillisesti 350–500, mutta pahimpana päivänä 27. maaliskuuta 2023 vahinkoja tapahtui kaikkiaan 600. Keväisen jakson jälkeen Etelä-Suomessa pyrytti tuolloin rankasti lunta.

− Liikennevahingoissa mitattuna viime vuoden pahimpana päivänä sattui liikennevahinko laskennallisesti joka toinen minuutti. Sankan lumipyryn sattuessa kannattaa aina miettiä, onko liikenteeseen lähteminen välttämätöntä, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty huomauttaa.

Vuonna 2023 liikennevakuutuksesta korvattiin 89 702 vahinkoa. Liikennevahinkojen määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden, laskua oli vain 0,3 prosenttia. Vahinkomäärien äkillinen kasvu yksittäisinä päivinä liittyy yleensä huonoihin sää- ja keliolosuhteisiin.

Perjantaisin kolahtaa jos kolahtaa

Viikonpäivistä eniten liikennevahinkoja tapahtuu perjantaisin, keskimäärin 292 vahinkoa vuorokaudessa. Vähiten tapahtuu sunnuntaisin, keskimäärin 165 vahinkoa vuorokaudessa.

Liikennevahinkojen kokonaismäärä on edelleen selvästi pienempi kuin koronaa edeltävinä vuosina.

– Omaisuusvahingoissa on palattu jo lähelle koronaa edeltäneitä vuosia, mutta henkilövahinkoja tapahtui viime vuonna viidennes vähemmän koronaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Siitäkin huolimatta, että henkilövahinkojen määrä kasvoi hieman vuodesta 2022 vuoteen 2023, Räty taustoittaa.

Aiheuttaja henkilö- tai pakettiautoilija

Valtaosa (80 %) liikennevahingoista korvattiin henkilö- tai pakettiauton liikennevakuutuksista. Joka viides henkilövahinko korvattiin mopojen ja moottoripyörien liikennevakuutuksesta, useimmiten vahingoissa loukkaantui moottoripyöräilijä tai mopoilija.

Traktorimönkijöiden määrä liikenteessä ja myös niille tapahtuneet liikennevahingot ovat kasvaneet jyrkästi kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 traktorimönkijöiden liikennevakuutuksista korvattiin noin 1 000 vahinkoa.

Parkki- ja piha-alueilla sattuu

Liikennevahingoista 46 prosenttia tapahtui pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla ja muilla vastaavilla alueilla. Peruutusvahingot ovat yleisin vahinkotyyppi, niitä oli noin kolmannes (30 %) kaikista liikennevahingoista.

Parkki- ja piha-alueilla tapahtuneista vahingoista peräti puolet oli peruutusvahinkoja.