Kuolonkolarien karu kaksikko: päihteet ja ylinopeus

Kuolonkolareissa riskit kasaantuvat. Onnettomuuksien pääaiheuttajista 45 prosenttia ajoi vähintään 10 km/t ylinopeutta ja 40 prosenttia oli jonkun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena, paljastaa tuore tutkimus.

Kuolonkolarien karut taustat paljastuvat tuoreesta tutkimuksesta. Holtittoman ajokäytöksen kaksi vakavinta puolta voi kiteyttää seuraavaan: vuonna 2021 onnettomuuksien pääaiheuttajista 45 prosenttia ajoi vähintään 10 km/t ylinopeutta ja 40 prosenttia oli jonkun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.

Vuonna 2021 päihdyttävien aineiden sekakäyttö onnettomuuksissa oli yleistä, ja jonkun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena ajoi 40 % pääaiheuttajista. Alkoholi oli yleisimmin käytetty päihde (28 % pääaiheuttajista). Huumekuskeja oli 15 % ja ajokykyyn mahdollisesti vaikuttaneiden lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajoi 14 % pääaiheuttajista.

Onnettomuustietoinstituutin julkaisema raportti tuo esiin, että kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien taustalla on usein ylinopeutta, päihteiden käyttöä ja puutteita turvalaitteiden käytössä.

Turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 33 henkilö- ja pakettiautoissa kuollutta henkilöä.

Tavoitteet karkaavat

– Tutkijalautakuntien tutkimien kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien vuotuinen määrä on laskenut kahdessakymmenessä vuodessa noin sadalla. Viimeisten viiden vuoden aikana kehitystä parempaan ei kuitenkaan ole tapahtunut. Asetettuun tavoitteeseen, eli alle sataan kuolemaan vuonna 2030, ei tätä menoa päästä, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari harmittelee.

Riskit kasaantuvat, syy ratin takana

Onnettomuudet tieliikenteessä ovat tyypillisesti riskikasaumia. Riskitekijöistä keskeisin löytyy usein ratin takaa.

Yleisesti tarkasteltuna onnettomuuksista 89 prosentissa vaikutti taustalla jokin ihmiseen liittyvä riskitekijä, kuten kuljettajan päihtymys, turvalaitteiden käyttämättömyys tai ajonopeus. Liikkumisvälineeseen liittyviä riskejä, kuten ajoneuvon tai renkaiden vikoja, esiintyi 62 prosentissa onnettomuuksista. Samoin liikenneympäristöön liittyviä riskitekijöitä tunnistettiin 62 prosentissa onnettomuuksista. Näitä olivat mm. keskikaiteiden puute tai tien huono kunto. On hyvä huomata, että onnettomuuksien taustalta löytyy vain harvoin pelkästään ajoneuvoon tai liikenneympäristöön liittyviä riskitekijöitä.

209 kuollutta vuonna 2021

Onnettomuustietoinstituutin raportti on yhteenveto vuonna 2021 tapahtuneista tutkijalautakuntien tutkimista, kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista.

Vuonna 2021 tapahtui 193 tutkijalautakuntien tutkimaa, kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta (sairauskohtausonnettomuudet pois lukien). Niistä 151 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia, 40 jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksia sekä kaksi kevyiden sähköajoneuvojen onnettomuuksia. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 209 henkilöä.

Kohtaamiskolarit ja suistumiset

Moottoriajoneuvo-onnettomuuksista yleisimpiä olivat kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet. Ne kattoivat vuonna 2021 yhteensä 77 prosenttia onnettomuuksista.

Suurin osa, eli 71 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista tapahtui nopeusrajoituksen ollessa 80 km/t tai korkeampi. Valtaosa kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista tapahtui kuivalla tiellä (65 %) ja kirkkaalla tai pilvipoutaisella säällä (85 %).

Turvavyöttömyys yllättää

Turvavyöttömien osuus henkilö- ja pakettiauto-onnettomuuksissa oli pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2021 henkilö- ja pakettiauto-onnettomuuksissa kuoli 65 ja vammautui 15 henkilöä, joilla ei ollut turvavyö käytössä.

Tutkijalautakuntien arvion mukaan turvavyö olisi voinut pelastaa puolet niistä henkilö- ja pakettiautossa kuolleista, jotka eivät käyttäneet turvavyötä, eli 33 henkilöä. Ja toisaalta, 19 turvavyötä käyttänyttä henkilöä pelastui turvavyön ansiosta kuolemalta.

Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola tuo esiin, että onnettomuudet ovat tyypillisesti riskikasaumia.

– Vuonna 2021 joka neljäs pääaiheuttajana olleista henkilö- ja pakettiautojen kuljettajista ajoi ylinopeutta, oli päihtynyt eikä käyttänyt turvavyötä. Piittaamattomuuden lisääntyminen näkyy näitä sääntöjä noudattaneiden osuuden selvänä laskuna.

Sihvolan mukaan vastaavasti niiden pääaiheuttajien, jotka ajoivat selvin päin, nopeusrajoitusten mukaisesti ja turvavyö kiinnitettynä, osuus oli vuonna 2021 ennätyksellisen pieni.

– 20 vuoden keskiarvosta (31 %) on tultu alas kymmenen prosenttiyksikköä, eli nyt pääaiheuttajista vain joka viides ajoi mainittujen sääntöjen mukaisesti, Sihvola taustoittaa.

Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkarin mukaan myös poliisin liikennevalvonnalle on selkeä tarve.

– Yhteiskunnan vastuulla puolestaan on pitää huoli turvallisuudesta liikenneympäristön, eli esimerkiksi liikenneinfran osalta.

Niina Sihvola muistuttaa, että tutkijalautakunnat pyrkivät jokaisen onnettomuustutkinnan yhteydessä löytämään keinoja, joilla vastaavat onnettomuudet voitaisi jatkossa ehkäistä.

– Tutkijalautakuntien tekemät liikenneturvallisuuden parannusehdotukset liittyvät esimerkiksi ihmisen toimintaan vaikuttamiseen, ajoneuvoteknisiin ratkaisuihin ja liikenneympäristön pehmentämistoimenpiteisiin, sanoo Niina Sihvola.

Sairaskohtaukset oma lukunsa

Vuonna 2021 tutkittiin 28 sellaista kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Onnettomuuksista 25 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 3 pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia. OTIn vuosiraportissa 2021 sairauskohtausonnettomuudet on käsitelty erikseen, omassa luvussaan.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat siis myös ajon aikaiseen sairauskohtaukseen kuolleiden onnettomuudet. Nämä onnettomuudet eivät sisälly Tilastokeskuksen viralliseen liikenneonnettomuustilastoon. OTIn vuosiraportissa 2021 sairauskohtausonnettomuudet on käsitelty erikseen.

Tutkijalautakunnat ottavat tutkintaan pääsääntöisesti ne onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

Tutkijalautakunnat tutkivat myös kaikki kuolemaan johtaneet maastoliikenneonnettomuudet. Nämä eivät sisälly OTI-vuosiraporttiin.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Onnettomuustietoinstituutti Lähde: Onnettomuustietoinstituutti / vuosiraportti