Lentoliikenne toipuu vauhdilla – lentäjät väsyvät

Lentoliikenne toipuu kovaa vauhtia pandemian jäljiltä. Kun lentoyhtiöt pyrkivät jälleen voitolle, nostaa vanha peto päätään. Vaarallinen esimerkki tästä koettiin vain pari viikkoa sitten.

Kaupallisen lentoliikenteen kasvu, nyt siis erityisesti matkustajalennoissa, on kuluvana vuonna ollut vakuuttavaa. Jos parin vuoden ajan pulaa oli matkustajista, nyt on pikemminkin pulaa kalustosta ja lentäjistä. Ja lentäjät, jotka eivät hetki sitten päässeet ohjaimiin, tekevät siellä nyt pitkää päivää.

Huoli lentäjien väsymyksestä ei ole mitenkään uusi asia, se vain nostaa tällä hetkellä erityisesti päätään, sillä lentoyhtiöt haluavat ottaa kirjaimellisesti kaiken irti useimpien matkustusrajoitusten purusta. Vajausta pahentaa erityisesti se, että monilta lentoyhtiöiltä lähti covidin aikana suuria määriä lentäjiä muun muassa eläkkeelle ja muihin töihin.

Pohjois-Amerikassa, jossa lentoliikenteen kasvu on ollut kaikkein suurinta, kärsitään tällä hetkellä koko kentän laajuisesti noin 8 000 lentäjän vajauksesta. Lentokonevalmistaja Boeingin vuosittain tekemän kaupallisen ilmailun markkinakatsauksen mukaan seuraavien 20 vuoden aikana on maailmanlaajuisesti tarvetta jopa yli 600 000 uudelle lentäjälle.

Lentäjän väsymys, kielillä sanottuna pilot fatigue, on todettu ensisijaiseksi syyksi lukuisille vakaville lento-onnettomuuksille, aina 2010-lukua myöten. Väsymystila vaikuttaa ihmisen suorituskykyyn samoilla tavoin kuin vaikkapa alkoholi. Alkoholin käyttöä voi lentäjien kohdalla onneksi valvoa, väsymystä sen sijaan ei. Siinä on pulma.

Esimerkiksi Pilots Associationilta, Yhdysvaltain lentäjäliitolta, viestitään medialle, että yksin American Airlinesin lentäjät ilmoittivat pelkästään kesäkuussa uupumuksestaan lentoyhtiölle neljästä kymmeneen kertaa useammin kuin vastaavana aikana edellisvuonna.

Tuore esimerkki taustalla

Asiasta tekee valitettavan ajankohtaisen useiden medioiden raportoima vaaratilanne, joka koettiin Ethiopian Airlinesin lennolla Sudanin Khartoumista Etiopian Addis Abebaan 15. elokuuta. Rutiinilento lennetään Boeing 737:llä ja se kestää noin tunnin ja 45 minuuttia.

Tämän kyseisen lennon loppuvaiheilla lennonjohto ei enää saanut koneeseen yhteyttä. Kone lensi autopilotilla matkalentokorkeudessa 37 000 jalassa, ja alkoi tekemään ennalta ohjelmoitua lähestymistä Addis Abeba Bolen kiitotielle 25L, pitäen kuitenkin saman lentokorkeuden.

Suoraan kentän yläpuolella autopilotti tulkitsi olevansa määränpäässä, ja kytkeytyi pois päältä. Tämä puolestaan laukaisi sarjan varoituksia, joihin molemmat lentäjät sitten vihdoin heräsivät uniltaan. Kone laskeutui lopulta turvallisesti 25 minuuttia aikataulusta myöhässä.

Lennon aikana nukahtaneet lentäjät on sittemmin hyllytetty tehtävästään ainakin tutkinnan ajaksi. Ethiopian Airlines, Afrikan suurin ja merkittävin lentoyhtiö ja erään maailman kattavimman reittiverkoston ylläpitäjä, on ollut varovainen kommentoimaan asiaa julkisuuteen.

Kyseinen lento oli yölento, ja samaisella miehistöllä oli tuossa vuorossa takanaan useampi lyhyt lento itäisessä Afrikassa. Kaikista uupuneimpia ovatkin lyhyiden reittien lentäjät, sillä heidän vuoroihinsa kuuluu tasaisen matkalennon sijaan/lisäksi lennon kuormittavimpia vaiheita, nousuja ja laskuja, useita kertoja.

Säädösten mukaan lentäjän työvuoro saa olla korkeintaan 14-tuntinen, joskaan tällaisia vuoroja ei tavallisesti ole. Esimerkiksi Finnairin kapearunkolaivaston miehistöt lentävät tyypillisen vuoron aikana yhden Euroopan lennon ja yhden lyhyemmän lennon naapurimaahan tai kotimaan sisällä. Kaukoliikennepuolella vuoron aikana lennetään yhdensuuntainen pitkä lento.

Molemmissa tapauksissa vuoron pituus on noin kahdeksasta yhdeksään tuntia. Lepoaikaa pitää olla vähintään 10 tuntia, joista 8 tuntia kunnollista, virkistävää unta.

Teksti: Benjamin Helander Lähteet: Fox Business, Simple Flying, Boeing, Pilots Association Kuvituskuvat: Moottorin arkisto