Liikenneministeri Timo Harakka: sähköautojen tuki voi laajeta jo keväällä

Liikenteen haitallisten päästöjen puolittaminen edellyttää monia keinoja, jotta autokanta uudistuisi ja päästöt vähenisivät – mutta ministerin toiveissa niin, että kansalaiset myös kokisivat muutokset oikeudenmukaisiksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tähdentää, että liikenteellä on suuri rooli päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Vasta julkistetun Fossiilittoman liikenteen tiekartan päästövähennyskeinoihin liittyen Harakka on linjannut, että päätöksenteossa ”lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin.”

Mitä kaikkea tämä voi tarkoittaa tavallisen autoilijan näkökulmasta, sitä on syytä kysyä tuoreeltaan liikenneministeriltä.

Onko tieveron valmistelu jo aloitettu? Onko siis tarkoitus, että syksyllä päätetään otettavaksi käyttöön ajamiseen perustuva kilometriverotus/tievero, onko tästä yhteinen näkemys hallituksessa?

”Teknisiin laitteisiin perustuva tapa mitata tien käyttöä eli ajamista on vielä niin alkuvaiheessa, että sitä ei saada valmiiksi riittävissä ajoin, kuten valtiovarainministeri Matti Vanhanenkin (kesk.) on julkisesti todennut. Tieverosta on tehty selvityksiä, joissa on todettu, ettei siihen ole teknisiä valmiuksia, joten tästä ei juuri tällä hetkellä ole valmistelua päällä.”

Onko kuitenkin syksyllä valmiuksia tehdä poliittisia päätöksiä tieverosuunnitelmien valmistelun jatkamisesta?

”Olen varma, että mahdollinen tievero on asia, jota jatkuvasti seurataan, mutta jos tekniset valmiudet eivät tästä kehity, niin ei sitä valmistellakaan. Tieveron tarpeellisuus täytyy arvioida erikseen tilanteessa, jossa ollaan kypsemmässä vaiheessa.”

Onko syksyllä tarkoitus päättää polttoaineiden päästökauppajärjestelmästä, ja onko tästä hallituksessa yhteinen näkemys?

”Siitä on yhteinen näkemys, ja syksyllä tulee ratkaistavaksi, onko sille tarvetta.”

Tarkoittaako polttoaineiden päästökauppajärjestelmä liikennepolttoaineiden kuluttajahintojen nousemista?

”Se riippuu vahvasti tarvittavasta mitoituksesta. Meillä on kunnianhimoa päästövähennysten suhteen, muttei himoa verotuksen suhteen. Se tarkoittaa, että meillä on valtava kirjo erilaisia päästövähennystoimia, joita voidaan panna täytäntöön nopeastikin. Näillä eri toimilla pyritään siihen lopputulokseen, että päästökaupan vaikutus (polttoaineiden kuluttajahintoihin) ei olisi merkittävä – eikä missään tapauksessa sitä luokkaa kuin julkisuudessa on spekuloitu.”

Mitä tarkoittaa, ettei vaikutus kuluttajahintoihin tule olemaan merkittävä?

”Olettaen, että muut päästövähennystoimet hoitavat puuttuvasta loppukiriosuudesta suurimman osa, niin osuus mikä jää päästökaupalle jaettuna tuleville kahdeksalle vuodelle tulee olemaan niin pieni, että öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahtelut ovat todennäköisesti pumpulla näkyvämpiä kuin päästökaupan merkitys.”

Jos päästötavoitteiden vuoksi on tarvetta alentaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä, niin eikö hintojen nosto ole ainoa tapa hillitä kulutusta ja tätä kautta vaikuttaa ajamisen määrään?

”Ei suinkaan ole ainoa tapa, meillä on valtava määrä muita ensisijaisia keinoja.”

Mitä näihin keinoihin kuuluu?

”Kannustetaan vaihtamaan fossiilisista muihin puhtaampiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin. Nämä keinot ovat hallituksen mukaan ensisijaisia ja tässä työssä käännetään kaikki kivet. Monta kiveä on toki vielä kääntämättä, mutta moni asia on kehittynyt ilahduttavaan suuntaan. Joulukuussa henkilöautojen ensirekisteröintitilastoissa sähköautot ja ladattavat hybridit ohittivat dieselautojen rekisteröinnit. Tämänkaltaisen kehityksen tukeminen on äärimmäisen tärkeätä."

Onko hallituksen piirissä osana päästötavoitteita linjattu polttomoottoriautojen käytölle mahdollisia rajoituksia?

”Polttomoottoriautot tulevat vielä pitkään olemaan kuvassa mukana, vaikka autotehtaat lopettaisivatkin niiden valmistamisen. Meillä ei ole minkäänlaisia näkemyksiä siitä, että polttomoottoriautojen käyttöä pitäisi rajoittaa, varsinkin jos ja kun päästään korkeampiin biopolttoaineiden jakeluvelvoiteprosentteihin. Nyt tehdyillä päätöksillä jakeluvelvoite korotetaan ensiksi jo 34 prosenttiin, joka alkaa olla Euroopan mittakaavassa ennätyslukemia. Meillä on myös tavoite, että jos suinkin biopolttoaineita, sähköpolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita saadaan tuotettua kestävällä tavalla, niin jakeluvelvoite kasvatetaan 40 prosenttiin.”

Missä vaiheessa Suomessa ollaan päästöjen vähentämistoimissa?

”Jos päästöjen puolittaminen vuodesta 2005 on vertailuna, niin olemme saavuttaneet tavoitteista jo kolme neljäsosaa jo aiemmin tehdyillä päätöksillä. Nyt on kyseessä loppukiri. Merkittävien toteutuneiden päästövähennyksen taustalla erottuu kolme tärkeää tekijää: ajoneuvojen vaihtoehtoisten käyttövoimien ennakoitua nopeampi yleistyminen Euroopan tasolla, autonvalmistajien kiristyneet omat päästöregulaatiot ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen vaikutus.”

Miten biopolttoaineiden tuotanto riittää kattamaan nykyistä suuremman tarpeen?

”Neste ainakin on vakuuttanut, että heillä on edellytykset vastata tuotannossaan pohjoismaisen markkinan jakeluvelvoitteeseen. Ruotsi ja Norja ovat kertoneet varsin kunnianhimoisista jakeluvelvoitteen nostoista. Nämä ovat päästöihin vaikuttavia ratkaisuja myös raskaassa liikenteessä sekä meri- ja lentoliikenteessä.”

Mitä hallituksessa on linjattu vähäpäästöisten autojen hankintatuista? Onko ladattavien hybridien ja täyssähköautojen hankintatukiin tulossa korotuksia?

”Kyllä. Mitään summia ei ole lausunnoille lähtevässä asiakirjassa mainittu, jottemme aiheuta markkinahäiriöitä ja toisekseen koska hankintatuille ei ole budjettia eli rahoituspäätöksiä. Kaikki rahoituspäätökset tehdään erikseen. On ilmiselvää, että puhtaiden kulkuneuvojen hankintatukia ja konversiotukia halutaan laajentaa ja parantaa. Samalla parannetaan sähköautojen latausverkostoa ja kaasuautojen tankkausverkostoa.”

Onko uusista hankintatuista valmiutta tehdä päätöksiä jo keväällä?

”On.”

Mille tasolle hankintatuet voisivat nousta?

”En voi antaa mittasuhteista muuta luonnehdintaa kuin, tuen pitää olla sellainen, että sillä on aidosti vaikutusta ihmisten autonhankintapäätöksiin ja autokannan uusiutumiseen. Meidän tulee tehdä kaikkemme myös sen suhteen, että käytettyjen autojen markkinoille tulee yhä enemmän sähköautoja ja ladattavia hybridejä.”

Onko hallituksessa yhteinen näkemys hankintatukien laajentamisesta?

”Kyllä, se on asia joka kaikkien mielestä on erittäin myönteinen keino laajentaa asiakaskuntaa, joille sähköistetty ajoneuvo olisi realistinen vaihtoehto.”

Mitä päästötavoitteita on työsuhdeautojen suhteen?

”Käymme vielä valtiovarainministeriön kanssa keskustelua, jolla haluaisin huolehtia siitä, että tavoitteena olisi, että kaikki työsuhdeautot olisivat sähköautoja tai ladattavia hybridejä, jollei nyt jossain tapauksessa ole jotain aivan erityistä perustetta muuta päättää. Niitä tulisi merkittäviä määriä tarjolle käytettyjen autojen markkinoille, ja keskiluokkaisen kuluttajan kukkaron ulottuville. Tämän toteutuminen olisi merkittävää autokannan uudistumisen näkökulmasta.”

Onko Fossiilittoman liikenteen tiekartan linjauksiin lausuntovaiheessa esitettävällä kritiikillä aidosti vaikutusta?

”Tottakai, sehän lausuntovaiheen tarkoitus on. Tätä selvitystyötähän on jo tehty varsin laajalla porukalla myös auto- ja kuljetusalalta. Yhteiskunnallisesti on aika laajalti jaettu näkemys päästötavoitteista, ja keinoista pitääkin käydä keskustelua. Ja sen keskustelun aika on nyt.”

Yksityisautoilu on arjen mahdollistaja lukuisille suomalaisille. Mitä liikenneministerinä vastaatte suomalaisille kotitalouksille, jotka ovat sitä mieltä, että autoilun kustannukset ovat jo nyt kipurajalla?

”Nyt ollaan tilanteessa, jossa hallitus Suomessa ensimmäistä kertaa harkitsee pienituloisimpien, autoa välttämättä tarvitsevien ihmisten autoilukulujen kompensaatioita.”

Kuinka on mahdollista arvioida, kuka saisi autoilukuluihinsa rahallisia palautuksia eli kompensaatiota, keihin autoilijoihin raja vedetään?

”Vastaus on tulorekisteri, josta autoilevat perhekunnat ovat hahmotettavissa. Se on sitten poliittinen päätös, missä määrin oikeudenmukainen kompensaatio voidaan toteuttaa. Se on ihan selvää, että muutosta ei voi tapahtua, ellei muutosta koeta oikeudenmukaiseksi.”

Fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmivaiheisuus tarkoittaa nyt keväällä tehtäviä päästövähennystoimia ja syksyllä on luvassa lisää, mutta ehditäänkö muutamassa kuukaudessa toimien vaikutuksia näkemään syksyyn mennessä?

”Näkemään tuskin, tietenkään, mutta arvioimaan kyllä. Etätyö on yksi asia, jonka lisääntymisen vaikutuksia ihmisten liikkumistarpeisiin ja sitä kautta liikenteen päästöihin tulee parhaan osaamisemme mukaan arvioida.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kovat tavoitteet, päätöksiä jo keväällä

Suomi on sitoutunut siihen, että liikenteen kasvihuonepäästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä, ja hiilettömään liikenteeseen päästäisiin vuonna 2045. Tavoitteisiin pääsy edellyttää erilaisia päästövähennystoimia, joita on kirjattu tänään lausuntokierrokselle julkistettuun Fossiilisen liikenteen tiekarttaan. Se on listaus kaavailluista erilaisista päästövähennystoimista.

Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 1,5 miljoonaa tonnia. Ne vähenevät jo päätetyin toimin arviolta noin 3,1 miljoonaa tonnia lisää vuoteen 2030 mennessä.

Tieliikenteessä tavoitellaan vielä noin 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuisivat vuoden 2005 tasosta. Tieliikenne aiheuttaa noin 17 prosenttia Suomen päästöistä. Henkilöautoliikenteen osuus päästöistä on noin 9 prosenttia.

Kolmivaiheisesti eteenpäin

Päästötoimista päättäminen etenee kolmivaiheisesti. Aluksi jo nyt keväällä toteutettaisiin ne toimet, joiden vaikutuksista on hallituksen mukaan jo riittävästi tietoa. Niistä Moottori kertoi tarkemmin jo aiemmin tänään.

Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Näitä keinoja ovat esimerkiksi etätyö ja liikenteen uudet palvelut, joihin liittyy merkittävä potentiaali vähentää päästöjä. Lisäksi selvitettäisiin, onko ensimmäisessä vaiheessa päätettyä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa 34 prosentista.

Kolmannessa vaiheessa syksyllä – mikäli tätä edeltävät toimet eivät näytä riittävän päästötavoitteisiin yltämiseksi – päätöspöydässä ovat fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelu.