Liikenneturva vaatii: jalankululle taattava turvallinen alue

näin suomalaiset liikkuvat koronan aikaan

Liikenneturva on huolissaan jalkakäytävien ja jalankulkualueiden turvallisuuden vaarantumisesta erilaisten uusien kulkuvälineiden viedessä tilaa jalankululta.

Liikenneturva on huolissaan jalkakäytävien ja jalankulkualueiden turvallisuuden vaarantumisesta ja ennen kaikkea turvallisuuden tunteen heikkenemisestä erilaisten uusien kulkuvälineiden viedessä tilaa jalankululta. Julkituodun huolen taustalla on vireillä oleva ajoneuvolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muutokset, joiden on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.

jalankulkua avustava tai korvaava liikkumisväline

Vuoden 2016 alusta Suomen kansalliseen lainsäädäntöön muodostettiin kaksi uutta sähköisen liikkumisvälineen ryhmää. Molemmissa liikkumisvälineissä voi olla enintään 1 kW sähkömoottori. Ainoa erottava tekijä on rakenteellinen enimmäisnopeus. Moottorittomaksi ajoneuvoksi luokiteltavalla ”kevyellä sähköajoneuvolla” rakenteellinen enimmäisnopeus on 25 km/h. Jalankulkijan säännöillä liikuttavalla jalankulkua avustavalla tai korvaavalla liikkumisvälineellä rakenteellinen enimmäisnopeus on 15 km/h.

Pienet kuljetusrobotit luokiteltaisiin lakimuutosesityksen mukaan jatkossa ajoneuvoiksi, jotka saisivat edelleen liikkua jalkakäytävillä jalankulkuun verrattavissa olevalla nopeudella.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kävelynopeus vs. 15 km/h

Ajoneuvolain muutoksen luonnoksessa esitetään uutta kansallista ajoneuvoluokkaa kevyt automaattinen tavarankuljetin. Kyseessä olisi moottoriton ajoneuvo, jossa voi olla 1 kW:n sähkömoottori, kuten kevyessä sähköajoneuvossa tai jalankulkua avustavassa tai korvaavassa liikkumisvälineessä. Sen rakenteellinen enimmäisnopeus olisi 15 km/h kuten jalankulkua avustavassa tai korvaavassa liikkumisvälineessä – erona olisi se, että kyseessä olisi kuljettajaton automaattinen kuljetusväline, kun jalankulkua avustava tai korvaava laite on aina ihmisen käyttämä.

Lausunnossaan lakiaikeista Liikenneturva tuo esiin, että tieliikennelakiin esitetään vastaavasti muutosta, että kevyt automaattinen tavarankuljetin saa kulkea jalkakäytävällä jalankulkunopeutta vastaavalla nopeudella.

Lausunnossa kummastellaan, että vastaavaa jalankulkunopeuden vaatimusta ei ole palautettu koskemaan jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen käyttöön. Lausunnossa todetaan: ”Toisin sanoen automaattisen laitteen pitää kulkea jalkakäytävällä kävelynopeutta, mutta ihmisen kuljettama laite saa kulkea jalkakäytävällä jopa 15 km/h, kunhan antaa jalankulkijalle (muilla jalankulkijoille) esteettömän kulun.”

Ehdotus: enimmäisnopeus 10 km/h

Liikenneturva ehdottaa, että sekä jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen että kevyen automaattisen tavarankuljetusvälineen rakenteellinen enimmäisnopeus säädetään nykyistä ja ehdotettua 15 km/h alemmaksi, siten että se paremmin vastaa kävelynopeutta.

”Enimmäisnopeus tulisi olla alle 10 km/h, jotta laite soveltuisi jalkakäytävillä kulkevaksi. Nykyisten nyt liikenteeseen tulleiden tavarakuljettimien nopeus on tietojemme sekä lakiluonnoksen perustelujen mukaan 4–6 km/h, joten muutos ei vaikuttaisi käytössä olevien tavarankuljetusrobottien vaatimuksiin. Sen sijaan se selventäisi eroa kevyen sähköajoneuvon ja jalankulkua avustavan tai korvaavan laitteen välillä”, lausunnossa perustellaan.

Liikenneturva ehdottaa lausunnossaan myös, että tieliikennelain 52 §:ään ehdotettu kävelynopeuden vaatimus palautetaan koskemaan myös ihmisen kuljettamaa jalankulkua avustavaa tai korvaavaa liikkumisvälinettä, silloin kun sitä kuljetetaan jalkakäytävällä, kuten asia oli ennen tieliikennelain kokonaisuudistusta.

Kolmannen ehdotuksen mukaan, mikäli rakenteellinen enimmäisnopeus säilyy 15 km/h, ”selvennetään tieliikennelaissa sitä, että kyseisiä laitteita käytettäessä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä, pyörätiellä tai ajoradalla suuremmalla kuin kävelynopeudella noudatetaan pyöräilijän sääntöjä.”

Sähköpotkulaudat äänetön haaste

Selvästi jalankulkunopeutta nopeammin kulkevat sähköiset äänettömät kulkuvälineet muun jalankulkuliikenteen joukossa tekevät Liikenneturvan mukaan jalankulusta turvattoman tuntuista ja epämiellyttävää, eikä vaaratilanteiltakaan voida välttyä.

”Jalankululle ominaista on se, että liikkuminen ei ole väylän reunaan sidottua, vaan kävelijä voi vapaasti muuttaa suuntaa, tai pysähtyä esimerkiksi seurustelemaan vastaantulijan kanssa tai kävely voi olla sosiaalista luonteeltaan kuten rinnakkain kävelyä. Kovemmalla nopeudella tuleva sähköisen välineen kulkija ei voi mitenkään ennakoida jalankulkijan liikkeitä eikä jalankulkija pysty huomaamaan esimerkiksi takaa ääneti tulevaa sähköisellä välineellä suuremmalla nopeudella tulevaa.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mikroliikkumisen suosio kasvanee

Liikenneturva arvioi ns. mikroliikkumisen kasvattavan suosiotaan, onhan se yksi ratkaisu erityisesti vilkkaan kaupunkiliikenteen tulevaisuuden päästöttömäksi kulkumuodoksi. Sähköpotkulaudat ovat yksi esimerkki mikroliikkumisesta.

”Markkinoilla olevat laitteet ovat useimmiten enintään 25 km/h kulkevia kevyitä sähköajoneuvoja, joilla ei saa ajaa jalkakäytävillä, mutta yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä saa ajaa. Mutta, jos sähköpotkulaudan enimmäisnopeus on (pysyvästi) rajoitettu 15 km/h:ssa, on laite jalankulkua avustava tai korvaava liikkumisväline, jolloin sillä saa ajaa myös jalkakäytävällä.”

Sähköisiä liikkumisvälineitä on erilaisia. Laitteen ominaisuuksista riippuu, luetaanko sitä käyttävä jalankulkijaksi, pyöräilijäksi vai moottoriajoneuvon kuljettajaksi. Lisää aiheesta Liikenneturvan oppaasta.

Teksti: Marko Jokela Avauskuva: Moottorin arkisto Tietografiikat: Liikenneturva Lähteet: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, Liikenneturva