Liikenteen turvallisuuden huonot trendit: kännykkä, päihteet ja ikäkuljettajat

Vaikka liikenneturvallisuudessa on menty yleisellä tasolla eteenpäin, ovat uudet vitsaukset ottamassa vanhojen paikan.

Suomalainen liikennekulttuuri on kohentunut. Kuluneen 20 vuoden aikana liikennekuolemien vuosittainen määrä on liki puolittunut. Viime vuonna tieliikenteessä kuoli 212 ihmistä, kun vielä 2000-luvun alussa liikenteessä kuoli vuosittain noin 400 ihmistä.

Taustalla on usean eri tekijän yhteisvaikutus, LähiTapiola -vakuutusyhtiön liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen arvioi.
– Liikenneturvallisuuden parantumiseen on Suomessa vaikuttanut viime vuosina erityisesti autojen aktiivisen ja passiivisen turvallisuuden nopea kehittyminen, mutta myös ajotyylin muuttuminen turvallisempaan suuntaan.

Kännykän räpläys ratissa

Nieminen nostaa liikenneturvallisuuden näkökulmasta esiin kolme nousevaa ilmiötä: kännykän käyttö ajaessa muuhun kuin puhumiseen, huumaus- ja lääkeaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen sekä väestön vanheneminen.

Markus Niemisen mukaan kännykän käyttö ajaessa muuhun kuin puhumiseen on nopeimmin kasvava riskitekijä liikenteessä. Tällainen käytös pakottaa kuljettajaa siirtämään katseen pois liikenteestä, joka lisää heti onnettomuusriskiä.

– Kun katse on muualla, kuljettaja ei ehdi reagoida yllättäviin tilanteisiin.

Liikenneturvan mukaan 40 prosenttia suomalaisista joutuu vaaratilanteisiin liikenteessä kännykän käytön vuoksi.

Huumaantuneena ajaminen yleistynyt

Suomessa jää vuosittain kiinni lähes 20 000 rattijuoppoa. Liikenneturvan tilastojen mukaan kaikista rattijuopumustapauksista jo noin kolmannes oli vuonna 2017 muun päihteen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamista. Tieliikenteessä näkyy huumeiden käyttö sekä laillisten lääkkeiden väärinkäyttö.

Monet lääkeaineet voivat myös oikeinkin käytettynä vaikuttaa ajokykyyn.

Erityisen hankalia ovat usean lääkkeen yhdistelmät, joitten yhteisvaikutuksia ei välttämättä tunneta lainkaan. Niillä voi kokonaisuutena olla merkittävä vaikutus tarkkaavaisuuteen ja reaktiokykyyn.

Ikäihmisten määrä liikenteessä kasvaa

Nieminen nostaa esiin myös sen kehityskulun, että ikääntyvän väestönosan kasvu näkyy liikenteessä. Ikääntymiseen liittyvä aistien heikentyminen vaikuttaa kuljettajan kykyyn reagoida yllättäviin tilanteisiin, arvioida etäisyyksiä ja nopeuksia sekä säilyttää riittävä tarkkaavaisuus.

Ihmisten ikääntyminen on hyvin yksilöllistä, eikä ikä suoraan kerro ajokyvystä. Nykyisellään yli 70-vuotiailta vaaditaan laajennettu lääkärinlausunto ajokyvystä ajokortin uusimiseen.

Käytännössä nykymallissa päävastuu oman ajokyvyn arvioinnista on kuljettajalla itsellään, eikä ajo-oikeuteen puututa herkästi.

Ikääntymisen vaikutukset ajokykyyn näkyvät myös vahinkotilastoissa, sillä ikääntyvät ihmiset ovat onnettomuusmäärissä yliedustettuina yhdessä nuorten kanssa.

Lähde: LähiTapiola, Liikenneturva Kuvat: Aleksi Makkonen / Liikenneturva, Nina Mönkkönen / Liikenneturva