Lisärahoitus puree – korjausvelka ei enää kasva

Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston mukaan liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen tarkoitettu 600 miljoonan euron lisäraha puree. Vaikutukset ovat nähtävissä jo ensimmäisenä lisärahavuonna.

Vuosina 2016–2019 rahoituksen turvin korjataan erityisesti väyliä, jotka palvelevat työmatkaliikennettä sekä elinkeinoelämän kuljetuksia ja parantavat liikenneturvallisuutta.

– Hallituksen tavoitteena on saada liikenneverkko sellaiseen kuntoon, että se vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja voi toimia tehokkaana kasvun alustana. Lisärahoituksella on nyt pysäytetty korjausvelan kasvu ja tienkäyttäjien ajokustannukset ovat laskeneet 10 miljoonalla eurolla säästyneinä aika- ja ajoneuvokustannuksina. Lisäksi toteutetut toimenpiteet parantavat kaikkien väyliä käyttävien turvallisuutta ja ympäristöä, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Korjausvelkaohjelman toteuttaminen on lähtenyt käyntiin ja vuonna 2016 töitä tehtiin noin 90 kohteessa.

– Toteutettavia hankkeita on ollut laajasti ympäri Suomea ja ne perustuvat aidosti niihin tarpeisiin, joita liikenneverkon käyttäjillä, kuten elinkeinoelämällä on ollut. Korjaushankkeet ovat työllistäneet erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ympäri Suomen. Lisäksi on saatu käyntiin useita älykkään väyläomaisuuden kehittämishankkeita, joilla tuetaan uusien liikenteen palveluiden syntymistä ja liikenteen sujuvuutta, kommentoi ministeri Berner.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Valmiit suunnitelman etenevät ensin

– Aloitimme parantamistyöt niistä kohteista, joista suunnitelmat olivat valmiina. Tästä syystä ensimmäisenä vuonna tehtiin paljon päällystystöitä. Määrärahasta käytettiin 97 % eli 92 miljoonaa euroa ja teiden päällystysohjelman pituus kasvoi 20 % vuonna 2016, sanoo Liikenneviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö.

Tänä vuonna 2017 käynnissä on jo kohteita, jotka vaativat enemmän suunnittelua. Mittavimpia kohteita ovat rautateiden turvalaitteiden uusiminen sekä Jännevirran silta. Kunnossapidossa pyritään pitkäaikaisiin vaikutuksiin.

– Ohjelmaan valikoitui asiakastarpeiden perusteella muutamia merkittäviä korjauskohteita, joihin normaalisti ei ole varaa. Nyt olemme saaneet tehtyä teille paksumpia päällystekerroksia ja rakenteellisia korjauksia, jotka kestävät pidempään. Hyvässä kunnossa olevan liikenneverkon hoito ja ylläpito tulevat halvemmaksi, Männistö kertoo.

Rataverkon korjauskohteet parantavat junaliikenteen täsmällisyyttä, turvallisuutta sekä kuljetusten kustannustehokkuutta. Raakapuuterminaalien kunnostamisella ja kehittämisellä on parannettu biotalouden toimintaedellytyksiä.

Meriväylien korjausvelkakohteet näkyvät kauppamerenkulun kuljetuskapasiteetin lisääntymänä sekä turvallisuuden ja toimivuuden parantumisena. Esimerkiksi Saimaan kanavan sulkuporttien uusiminen parantaa toimintavarmuutta ja mahdollistaa pitemmän liikennöinnin leutoina talvina.

Ohjelman yhteydessä parannetaan väylänpidon tiedonkeruu- ja analysointityökaluja. Erilaisilla digihankkeilla lisätään liikkujille tarjottavien palveluiden syntymistä ja parannetaan liikenteen turvallisuutta sekä ennakoitavuutta.

Mitä on korjausvelka?

Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin valtion teiden, ratojen ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Korjausvelka on tällä hetkellä 2,5 miljardia euroa.

Korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta vuosille 2016-2018 600 miljoonaa euroa, josta 95 miljoonaa euroa kohdistui vuodelle 2016. Tämän lisäksi korjausvelan määrään vaikuttaa positiivisesti väylien kehittämishankkeista perusväylänpitoon vuosille 2017-2019 siirretty 364 miljoonan euron lisärahoitus.

Lähde Liikenne ja viestintäministeriö Kuvat Moottorin arkisto