Metropolia tutki robottibussikokemukset – kaipaako kukaan kuskia?

Kilometrin testiajon perusteella robottibussi koetaan liikenneturvalliseksi liikennevälineeksi. Kuskittomuuden hyväksyminen vaatii matkustajilta vielä totuttelua.

Itseajavien ajoneuvojen mahdollisuudet tulevaisuuden kulkuvälineinä kiinnostavat laajasti, eikä Suomi tee poikkeusta trendiin.

Toistaiseksi aihetta on tarkasteltu muun muassa teknisestä ja juridisesta näkökulmasta. Nyt tutkittua tietoa on tarjolla myös käyttäjäkokemuksista.

Maailman ensimmäiseksi esitetty robottibussien matkustajien kokemuksiin perustuva tutkimus julkaistiin marraskuun alussa Transport Policy -lehdessä.

Tutkimus toteutui osana liikenne- ja viestintäministeriön, Trafin, Liikenneviraston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun rahoittamaa MaaS (Mobility as a Service) -tutkimushanketta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaipaako robottibussi kuskia?

Tutkimuksessa haastateltiin 197 robottibussimatkustajaa, jotka matkustivat noin kilometrin pituisen reitin, joka yhdisti Kivistön juna-aseman ja Vantaan asuntomessualueen. Syksyn aikana robottibussi palvelee matkustajia myös Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että itseajavan ajoneuvon liikenneturvallisuus koettiin tavanomaista bussia paremmaksi.

– Pyysimme robottibussimatkustajia arvioimaan kokemuksiaan vertaamalla robottibussissa matkustamista vastaavissa olosuhteissa tapahtuvaan tavanomaiseen bussiin. Olimme kiinnostuneita liikenneturvallisuudesta, robottibussin sisällä koetusta henkilökohtaisesta turvallisuudesta ja hätätilanteissa toimimismahdollisuuksista, tutkimusjohtaja Arto O. Salonen kertoo.

Matkustajat pitivät robottibussikyydin liikenneturvallisuutta parempana kuin vastaavissa olosuhteissa liikennöivän tavanomaisen bussin tarjoamaa turvallisuutta.

– Sen sijaan robottibussissa koettua henkilökohtaista turvallisuutta matkustajat pitivät tavanomaista bussia heikompana. Tämä ilmeni etenkin naismatkustajien kohdalla. Hätätilanteissa toimimisen suhteen eroa robottibussin ja tavanomaisen bussin välillä ei juuri ollut.

Kuskiton hissikin pelotti aluksi

Robottibussiliikenteen valtavirtaistamista edistetään muun muassa vetoamalla hitaasti liikkuvien pienbussien liikenneturvallisuuteen. Bussien määrän lisääminen onnistunee tarvittaessa varsin nopealla aikataululla, mutta kuljettajan puuttumisen aiheuttama fyysisen turvallisuuden tunteen vähentyminen vaatii vielä totuttelua.

– Henkilökohtaisen turvallisuuden tunteen parantuminen on kuitenkin mahdollista, sillä kyllähän me ihmiset totuimme nopeasti myös siihen, ettei hisseissä ole henkilökuntaa, Arto O. Salonen muistuttaa.

Lähde ja kuva: Metropolia