Mikä on totuus Kehä 1:n kameratolppien takana?

Liikennemäärään nähden Kehä 1 on varsin turvallinen tie. Sen ylinopeuksia valvoo jatkossa peräti 35 kameratolppaa.

Noin puoli kahdelta aurinkoisena maanantaina Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein keskeyttää kollegansa esityksen.

– Sain juuri tekstiviestin. Ensimmäinen tolppa on räpsähtänyt Tapiolan kohdalla. Toivottavasti se jää viimeiseksi.

Tuskin. Pääkaupunkiseutua kiertävän Kehä 1:n automaattivalvonta koostuu 35 kameratolpasta. Vuorokaudessa tiellä liikkuu keskimäärin 25 000–90 000 ajoneuvoa.

Heistä huomattava osa ajaa ylinopeutta. Leppävaaran Mestarintunnelissa yli rajoituksen ajaa peräti 90 prosenttia autoilijoista, kertoo VTT:n tutkimus.

Saman tutkimuksen mukaan 72 prosenttia haastatelluista suhtautuvat myönteisesti Kehä 1:lle asennettavaan automaattivalvontaan.

Nopeuksia tullaan kaitsemaan poikkeuksellisella kameratiheydellä. Kivikon työmaan kohdalle tullaan asentamaan vielä 2–3 valvontapistettä lisää.

Katso myös Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinnan vierasblogi: Rahantekokone turvallisuuden verholla

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Valvonta tasoittaa ruuhkia

Suurta kameratiheyttä poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen perustelee pyrkimyksellä tasata ajonopeuksia. Se ehkäisee ruuhkautumista.

– Toivottavasti autoilijat huomaavat, ettei ylinopeudella ajo ole kannattavaa. Panostamme myös huomautuksiin, sillä korkean huomautusten määrän on huomattu vähentävän myös ylinopeuksia.

Kun Ihalaiselta kysyy 900 000 euroa maksaneen automaattisen valvontajärjestelmän takaisinmaksuajasta, on vastaus jyrkkä: poliisilla ei ole taloudellisia tavoitteita. Mitä vähemmän ylinopeuksia, sen vähemmän sakottamista, sen parempi kaikille.

Jossain valtiotasolla sellainen laskelma lienee kuitenkin tehty.

Liikennekuolemat harvinaisia

Liikenneneuvos Leif Beilinson Liikenne- ja viestintäministeriöstä aloittaa puheenvuoronsa nollavisiolla, tavoitteella siitä, ettei yksikään kuole liikenteessä vastoin tahtoaan.

– Suomi on pitkien ajomatkojen maa, jossa suuri osa maanteistä on vailla ajosuunnat erottavaa keskikaidetta. Poliittisessa sitoutumisessa liikenneturvallisuuteen olisi parannettavaa, Beilinson kertoo.

– Nykyisillä järjestelyillä Suomella ei ole asiaa EU:n huippumaaksi liikenneturvallisuudessa.

Kameravalvonta on tehokas keino. Beilinsonin mukaan sen avulla säästetään Suomessa vuosittain noin 30 liikennekuolemaa ja 100 henkilövahinko-onnettomuutta. Jo yksi henkilövahinko voi maksaa yhteiskunnalle 500 000 euroa, joten säästöpotentiaali on hurja. Eikä rahalla saa takaisin menetettyä ystävää tai perheenjäsentä.

Tosin Kehä 1:llä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattuu hyvin harvoin, ei onneksi edes joka vuosi.

Hataraa tilastotietoa

Tilastojen valossa Kehä 1 on kuitenkin Suomen vaarallisin tie. Vuosittain noin 240 onnettomuuteen osallistuu viitisensataa autoa. Liikennemäärään nähden se on vähän, mutta sitä tilasto ei huomioi.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkan mukaan ei ole edes tarkkaa tietoa siitä, minkälaisilla nopeuksilla Kehä 1:n vakavat onnettomuudet tapahtuvat. Tiedossa on vain, että ruuhka-aikaan nopeudet pysyvät niin alhaisina, ettei vakavia onnettomuuksia juuri tapahdu.

Jatkuviin ylinopeuksiin oli kuitenkin puututtava. Kelkan mukaan vaihtoehdot olivat joko rajoitusten laskeminen, tai nykyisten nopeusrajoitusten parempi noudattaminen. Jälkimmäistä pidettiin miellyttävämpänä vaihtoehtona, ja automaattivalvonta tarjosi tehokkaimman keinon.

Mikäli uusi automaattivalvonta onnistuu myös ruuhkien tasaamisessa, muuttuu kehä 1:llä ajaminen entistä miellyttävämmäksi.

Silti 35 kameratolppaa varsin turvalliselle kehä 1:lle tuntuu rajulta ratkaisulta. Tulevaisuus näyttää, oliko ratkaisu oikea yhteiskunnan liikenneturvallisuuden kannalta, vai painoivatko päätöksen taustalla kuitenkin myös taloudelliset tavoitteet.

Teksti: Lauri Ahtiainen, kuva Kehä 3:n kameratolpasta: Antti Hentinen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy