Minä liikun, sinä liikut – ja näin Traficom sitä tutkii

Miten, missä ja milloin liikumme? Henkilöliikennetutkimus selvittää suomalaisten arkiliikkumista koko vuoden ajan, jokaisena päivänä.

Se miten suomalaiset liikkuvat arjessaan on monesta eri näkökulmasta kiinnostava asia. Erityisen kiinnostavia ovat ihmisten liikkumisvalinnat eri kulkumuotojen kesken: omalla autolla, joukkoliikenteellä, jalan tai pyörällä.

Ihmisten liikkumisratkaisut ovat osa julkista keskustelua ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttava asia tilanteessa, jossa myös liikenteen haitallisia kasvihuonepäästöjä tulee vähentää. Liikkumisen vapaudella ja eri kulkutapojen monipuolisella valikoimalla on merkitystä kansalaisille heidän oman elämänsä järjestämisessä, työssäkäynnissä, harrastuksissa ja vapaa-ajan vietossa. Liikkumisen edellytykset koskevat myös kansantaloutta, sillä elinkeinoelämän näkökulmasta Suomi tulee pitää liikkeessä.

Tutkittu jo vuodesta 1974

Mutta miten me suomalaiset liikumme? Siihen antaa vastauksia valtakunnallinen Henkilöliikennetutkimus, jota on mahdollisimman vertailukelpoisella ja tasalaatuisella tavalla tehty vuodesta 1974 lähtien. Suomessa ei tehdä mitään muuta yhtä kattavaa tutkimusta arkiliikkumisesta.

Liikkumistavoista saatavaa tietoa hyödynnetään liikkumisen edellytyksistä päätettäessä. Henkilöliikennetutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, valtakunnallisessa ja alueellisessa liikenneympäristön suunnittelussa sekä liikkumisessa tapahtuvien muutosten seurannassa. Tietoja käytetään apuna kohennettaessa liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä pyrkimyksissä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja.

Laaja tutkimus tehdään 5–6 vuoden välein, edellisen tutkimuksen tiedot ovat vuodelta 2016.

Kulkutapavalintojen näkökulmasta tuo tuorein Henkilöliikennetutkimus kertoi, että suomalaisten matkat kotimaassa ovat keskimäärin 40,7 kilometriä vuorokaudessa ja ne hoituvat valtaosin (79 %) henkilö- tai pakettiautolla. Joukkoliikenteen osuus oli vastaavasti 11 prosenttia, jalankulun ja pyöräilyn yhteisosuus 4 prosenttia.

Autoliitto: tärkeää tutkimusta

Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen pitää liikkumistutkimusta tärkeänä arkiliikkumisen ja sen edellytysten selvittämiseksi.

– On tärkeää, että tällainen laaja tutkimus tehdään aika ajoin, jotta suomalaisten liikkumisen todellinen tilanne ja sinä mahdollisesti tapahtuneet muutokset selvitetään mahdollisimman objektiivisesti.

Liikkumistutkimus on Tolvasen mukaan hyvä työkalu poliittisen päätöksenteon selkänojaksi, jos siihen vain halutaan tukeutua.

– Toki tutkimuksen tekeminen liikkumisenkin kannalta poikkeuksellisena vuotena, kuten nyt antaa ehkä hieman harhaanjohtavan kuvan, Tolvanen pohtii ja viittaa koronapandemian aiheuttamaan tilanteeseen, jossa etenkin työmatkaliikkuminen on muuttunut lisääntyneen etätyöskentelyn vuoksi. Myös vapaa-ajan liikkuminen kotimaassa on ollut ajoittain vähäisempää koronasuositusten vuoksi.

– Tulevat seurantatutkimukset korjannevat tilannetta.

Autoliitto on muistuttanut, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Suomen hieman yli 2,7 miljoonalla liikennekäytössä olevalla henkilöautolla ajetaan myös erittäin merkittävä määrä tavaraliikennettä. Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä.

Yhden päivän läpivalaisu

Henkilöliikennetutkimuksen kova ydin on selvittää, kuinka vastaaja liikkuu yhden päivän aikana. Tutkimuksessa selvitetään mahdollisimman tarkoin yhden vuorokauden matkat: mistä mihin, mihin aikaan, millä kulkutavoilla.

– Tämän lisäksi tiedustellaan myös, miten usein vastaaja käyttää henkilöautoa, joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä viikossa. Tämä jälkimmäinen kysymystapa on täydennystä, jonka avulla vastaaja voi ilmaista, miten poikkeavasta tutkimuspäivästä on kyse, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Hanna Strömmer taustoittaa.

Päivittäiset kyselyt

Tutkimuksen teko vie koko kuluvan vuoden, sillä se kartoittaa Suomessa asuvien keskimääräisiä liikkumistottumuksia vuoden jokaisena päivänä. Satunnaisesti valitulta joukolta ihmisiä kysytään siis päivittäin näiden omasta liikkumisesta ja sen muutoksista.

– Merkittävin uutuusarvo liittyy siihen, että pystymme tutkimaan ja arvioimaan koronapandemian vaikutuksia tuoreeltaan. Uutta on myös se, että varsinaista vuoden mittaista päätutkimusta seuraavat lyhyemmät tutkimukset vuosina 2022–2024, mikä tukee myös koronapandemian vaikutusten ja liikkumisen uuden normaalin muotoutumisen tutkimusta, Strömmer kertoo.

Uudistetussa tutkimuksessa eri kaupunkiseutujen alueellinen näkökulma tulee entistä vahvemmin esille.

Valehtelusta vähän hyötyä

Vastaajat ovat otos väestötietojärjestelmästä siten, että vastaajat ovat iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustava ryhmä. He saavat tarkat ohjeet, kuinka vastata kysymyksiin. Strömmer ei usko, että vastaajat näkisivät vaivaa esittää olevansa liikkujina todellisuutta ”tiedostavampia” tai ”ajattelevaisempia” kertoessaan käyttämistään kulkutavoista.

– Siinä vastaaja joutuisi kehittelemään tutkimuspäiväksi itselleen ihan uuden kuvauksen matkoistaan, mittaamaan niiden etäisyydet järkeviksi, mittaamaan niille kävellen tai pyörällä järkevät matka-ajat ja etsimään järkevät matkakohteet. Tällä tutkimustavalla ei ole kovin todennäköistä, että vastaaja jaksaa nähdä vaivaa loogisen varjokertomuksen luomiseen, Strömmer arvioi.

Vastaajien joukko on kooltaan 92 000 henkilöä, joten yksittäiset virheet tai epätodet vastaukset liudentuvat Strömmerin mukaan valtaisaan tutkimusaineistoon.

–  Valehtelusta olisi vastaajalle melko vähän hyötyä ja melko paljon vaivaa.

Kattavuus on tutkimuksen valtti, jos kohta epäkohtakin, sillä aineiston läpikäynti, luokittelu ja analysointi vievät aikaa eli valmis tutkimus kuvaa parin vuoden takaista todellisuutta. Tänä vuonna kerättävän vastausaineiston sulattaminen vie koko ensi vuoden. Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan vasta loppuvuodesta 2022.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähde: Traficom