Ministeriökin sen myöntää: työpaikkojen pysäköintiedun verottaminen olisi työlästä

Valtiovarainministeriö esittää raportissaan, että työpaikalla tapahtuva pysäköinti olisi johdonmukaista katsoa veronalaiseksi luontoiseduksi – veroedun periminen tosin tuottaisi monenlaista huomattavaa hankaluutta kaikille osapuolille.

Valtiovarainministeriö kohahdutti raportillaan, jossa esitetään työpaikalla tapahtuvan pysäköinnin verottamista. Työpaikkapysäköinnin nykyinen verottomuus pysäköijälle on raportin laatijoiden näkökulmasta autoilun epäsuoraa suosimista joukkoliikenteen ja muiden liikkumistapojen kustannuksella. Valtiovarainministeriö esittää raportissaan, että työpaikalla tapahtuva pysäköinti olisi johdonmukaista katsoa veronalaiseksi luontoiseduksi, kun huomioidaan muiden työsuhde-etujen verotus.

Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän väliraportissa käydään läpi erilaisia tapoja toteuttaa työpaikkapysäköinnin luontaisedun verottaminen. Raportissa myönnetään, että veroedun periminen tuottaisi monenlaista vaivaa ja hankaluutta kaikille osapuolille: ”Työnantajat ja työntekijät joutuisivat käytännössä seuraamaan edun käyttöä ja raportoimaan edut niiden todellisen käytön perusteella työntekijäkohtaisesti Verohallinnolle.”

Kaavamaisuuskin merkittävä ongelma

Yksi mahdollisuus olisi arvostaa pysäköintietu kaavamaisesti. Raportti tuo esiin tämänkin verotustavan ongelmat. Pysäköintipaikkojen ja pysäköinnin hintataso nimittäin vaihtelee merkittävästi paikkakuntien sisällä ja valtakunnallisesti, joten pysäköintiedun käypää markkina-arvoa ei voida yksiselitteisesti määrittää.

Edun arvostamiseen vaikuttaisi myös se, että pysäköintipaikkoja on erilaisia ja ne voivat olla työntekijöiden käytettävissä eri tavalla. Jos pysäköintiedun arvo määrättäisiin kaavamaisesti, aiheuttaisi se väistämättä, että osalla palkansaajista etu yliarvostettaisiin, osalla aliarvostettaisiin. Ja tämä taasen johtaisi valitusrumbaan.

Raportti kirjaa ilmeisen ongelmavyyhdin seuraavasti: ”Koska pysäköintiedun verotuksen piiriin kuuluu merkittävä määrä palkansaajia, johtaisi edun varovainenkin kaavamainen arvostaminen oikaisuvaatimuksiin niiltä palkansaajilta, jotka katsovat omalta osaltaan verotusarvon ylittävän pysäköintipaikan käyvän arvon.”

Autoilijoiden oikaisuvaatimusten käsittelystä aiheutuisi Verohallinnolle ja muutoksenhakuasteille merkittävästi lisätyötä.

Tietoa ei ole

Raportissa myönnetään, että päätösten tueksi ei ole tarpeeksi tietoa. Pysäköintiedun yleisyydestä tai edun piirissä olevien pysäköintipaikkojen määrästä Suomessa ei ole saatavilla tilastotietoa. Tilastotietoa ei ole saatavilla myöskään siitä, kuinka suuri osuus työpaikoilla olevista pysäköintipaikoista on nykyisin maksullisia.

”Tämän takia pysäköintiedun vaikutuksia työmatkojen liikkumistapamuutoksiin ja päästöihin ei pystytä suoraan arvioimaan.”

Käärmettä pyssyyn

Raportin esiintuomista ilmeisistä ja ennakoitavista ongelmista huolimatta valtion kirstunvartija eli valtiovarainministeriö ei ole perääntymässä.

”Vaikka pysäköintiedun verotusarvon määrittämiseen liittyy huomattavia ongelmia, edun jäämistä kokonaan verottamatta ei voida pitää tyydyttävänä tilanteena, jos tuloverotuksella pyritään tavoittelemaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Jos pysäköintietua ei veroteta, voidaan sitä pitää epäsuorana tukena työmatkaliikenteelle henkilöautolla.”

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähde: Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän väliraportti (Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2020:40)