Näillä tieosuuksilla kolisee

Yle selvitti vaaralliset tieosuudet ympäri Suomen. Tutkijat tietävät, että loukkaantumisia sattuu risteyksissä ja vakavien suistumisten taustalla on usein päihtymys.

Helsingissä rytisee, selviää Ylen tekemästä kattavasta selvityksestä viiden vuoden ajalta. Sen mukaan Suomen suurimmat onnettomuusrysät löytyvät Helsingistä.

Tulosta selittää toki se, että Helsingissä on paljon liikennettä. Ylen mukaan myös vaihteleva kaupunkiympäristö jalankulkijoineen, pyöräilijöineen, raitiovaunuineen ja tasoristeyksineen vaikuttaa onnettomuuksien määrään.

Selvityksen mukaan valtaväylien kaupungista alkavilla tieosuuksilla rytisee erityisen tiuhaan. Näillä paikoin tyypillisin onnettomuuksia ovat peräänajot ja kylkikosketukset.

Ylen selvityksessä kymmenen kärkeen ylsi vain yksi Helsingin ulkopuolinen tieosuus: se oli Lahden keskustan läpi kulkevan 167-tien alku eli Uudenmaankadun ja Vesijärvenkadun osuus.

Viisi onnettomuusherkintä osuutta

Tiuhimmin rytisee Kehä I:llä osuudella, joka alkaa Malmin hautausmaalta ja päättyy Itäkeskukseen. Tulos ei ole sikäli yllättävä, että Kehä I on maan vilkkaimmin liikennöity tie: automäärä vuorokaudessa on 50 000–70 000. Yleisin onnettomuustyyppi oli peräänajo. Myös tasoliittymät ovat yksi onnettomuusmäärää selittävä tekijä, todetaan Ylen selvityksessä.

Toiseksi eniten onnettomuuksia sattuu Lahdenväylän alkuosalla, jonka vilkkaimmissa kohdissa kulkee päivittäin 45 000 autoa.

Kolmanneksi tihein onnettomuussuma osuu selvityksen mukaan Länsiväylän alkuun eli tielle 51. Tuolla kohdin tyypillisin onnettomuustyyppi on kylkikosketus. Sitä seuraavat peräänajot.

Seuraavaksi eniten onnettomuuksia kertyi Turunväylän alkuosuudelle, jossa

on paljon liikennettä. Oman haasteensa liikenneympäristöön tuovat jalankulkijat ja raitiovaunut.

Selvityksen mukaan viidenneksi eniten onnettomuuksia sattui Tuusulanväylän alkuosalla. Tulosta selittää vilkas liikenne: Mäkelänkadun kohdalla liikkuu keskimäärin 40 000 autoa vuorokaudessa.

Peräänajo tyypillisin kolari

Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari tuntee työnsä puolesta onnettomuuksiin liittyvät lainalaisuudet. Yksi niistä on se, että alueelliset tihentymät onnettomuuksissa ovat yleensä suurten kaupunkien sisääntuloteillä.

– Näillä kohdin tyypillisesti yleisin onnettomuustyyppi on peräänajo, Koisaari taustoittaa.

Kaikkiaan noin 100 000 liikennevakuutuksesta vuosittain korvattavasta vahingosta keskimäärin 20 prosenttia on henkilövahinkoon johtavia, joten pääosassa vahinkoja selvitään rutistuneella pellillä.

– Sisääntuloväylien peräänajot ovat tyypillisesti tällaisia peltikolareita, koska nopeuserot ovat alhaisia ja törmäyssuunta on ajoneuvojen kannalta edullinen.

Taajamissa paljon lieviä henkilövahinkoja

Jotta loukkaantumisia voisi tapahtua, on törmäyksen Koisaaren mukaan oltava peltikolaria rajumpi, törmäyssuuntien epäedullisempia tai osallisten ajoneuvojen suojattomampia.

– Kolme yleisintä tieluokan ja tien kohdan yhdistelmää vuosien 2011–15 henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa olivat etuajo-oikeutettu risteys katuverkolla, suora katuosuus tai alemman maantieverkon suorat osuudet.

Katujen risteyksessä yleisin tapaus on risteykseen ajo etuajo-oikeutetun auton eteen, mutta myös peräänajoja on paljon.

– Suorilla osuuksilla puolestaan peräänajot ovat yleisimpiä, ja niiden jälkeen tulevat moottoroitujen kaksipyöräisten kaatumiset. Kun siirrytään kaduilta suorille alemman maantieverkon osuuksille, tieltä suistumiset nousevat keskeisimpään rooliin, vaikka kaatumisiakin on edelleen paljon, Koisaari kertoo.

Taajaman ulkopuolella onnettomuustilastoissa alkavat näkyä myös eläinvahingot.

Vakavien suistumisten taustalla usein päihtymys

Koisaaren selvityksen mukaan kuolonkolareiden osalta katuverkolla sattuu lähinnä kevyen liikenteen onnettomuuksia, mutta täysin piittaamattomat kuljettajat voivat aiheuttaa myös moottoriajoneuvo-onnettomuuksia.

Taajamien ulkopuolella selvimmin puolestaan erottuvat valtateiden suorat ja kaarteet, joilla tapahtuu pääosin kohtaamisonnettomuuksia.

– Alemmalle maantieverkolle siirryttäessä suistumisten osuus kasvaa, koska taustalla on yhä useammin kuljettajan päihtymys. Suoralla päihtynyt kuljettaja tyypillisesti menettää ajoneuvonsa hallinnan, kun taas kaarteissa ajetaan suoraan ulos.

Kuolonkolareissa ei viime vuosina ole ollut selviä onnettomuustihentymiä.

– Suomi on laaja maa, ja kuolonkolarit levittäytyvät laajalle.

Teksti: Marko Jokela Lähteet: Yle, Onnettomuustietoinstituutti OTI Kuvat: Moottorin arkisto