Näin Oslo taltutti sähköpotkulautailun lieveilmiöt

Norjan pääkaupungissa herättiin muutama vuosia sitten siihen, että sähköpotkulautailun lieveilmiöihin pitää tarttua, jos halutaan säilyttää mainio kaupunkikulkine ja julkinen kaupunkitila kaikille houkuttelevana.

Oslo on vilkas, hieman yli 700 000 asukaan kaupunki, jonka ydintä on rauhoitettu autoilulta kävelijöiden ja pyöräilijöiden eduksi – ja ilmeisen hyvin tuloksin. Muutaman päivän omakohtaisen havainnoinnin perusteella autoilijat myös varsin hyvin noudattavat ajokieltoa joukkoliikennekaistoilla, joilla kolisuttelevat ratikat ja huristavat taksit – jotka tosin näyttävät viilettävän usein varsin reipasta vauhtia. Autoilijat myös noudattavat suojatiekuria, joten eri kulkijoiden yhteispeli näyttää sujuvan.

Muutama vuosi takaperin kaupungissa havaittiin, että mikroliikkumisen yhteispeli oli käynyt haasteelliseksi. Syyttävä sormi osoitti sähköpotkulautailun tuomiin epäkohtiin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lautailun tutut haasteet

Sähköpotkulautailun haasteet Norjan pääkaupungissa ovat tuttuja Suomestakin. Vuokrasähköpotkulautojen räjähdysmäisesti kasvanut määrä toi epätoivottuja lieveilmiötä – kaikkien osapuolien näkökulmasta. Haasteita olivat muun muassa ympäri Osloa kävely- ja pyöräilyreiteille ja muilla kulkuväylille käytön jälkeen heitteille jätetty lautaröykkiöt.

Ongelmalista olivat myös potkulautailijoille sattuneet onnettomuudet – joista hintaa saivat maksavat paitsi itsensä lievästi tai vakavasti loukanneet lautailijat, myös yhteiskunta, jonka kontolle hoitokulut ja esimerkiksi työpoissaolopäivien lasku lopulta lankeaa.

Tilastointi alkoi vuonna 2019

Torkel Bjørnskau Kuljetustalouden instituutista (Institute of Transport Economics) kertoo, että Oslossa ryhdyttiin tilastoimaan sähköpotkulautaonnettomuuksia vuonna 2019, kun havahduttiin niiden kasvaviin määriin, potkulautojen käyttömäärien kasvaessa.

Huippu sähköpotkulautailussa saatujen vammautumisten määrissä saavutettiin kesäkuussa 2021, jolloin Oslossa tilastoitiin 436 tapausta. Niistä aivan valtaosa, yhdeksän kymmenestä, oli yksittäisonnettomuuksia, joissa ei ollut muita kulkijoita mukana. Tyypillisesti lautaileville sattui kaatumisia, jotka johtuivat kolmesta eri tekijästä. Laudalta suistivat reunakiveykset, kuopat ja ratikkakiskot, seuraavana aiheuttavana tekijänä tuli liukkaus.

Lautojen määrä kuriin

Liikenteen asiantuntija Andrine Gran Oslon kaupungilta pitää takavuosia auvoisempaan mikroliikkumiseen yltämisen merkkipaaluna tiukkoja rajoituksia, jotka otettiin Oslossa käyttöön syyskuussa 2021.

– Tuolloin Oslossa vuokrattavien sähköpotkulautojen määräksi rajoitettiin 8 000, ennen tätä vuokralautoja oli tarjolla jopa 27 500, Gran kertoo.

Täytyy myös muistaa, että vuokralautojen lisäksi osalla kaupunkilaisista on oma lauta, joista osa myös kulkee kulkupelinä kovempaa kuin säännöt sallisivat.

Vaikka lautojen käyttö on siistiytynyt, havaitsee Oslon keskustassa kävelevä, että kyllä lautoja täälläkin lojuu jätettynä harmiksi kulkuväylille, joskin myös siististi vierekkäin jalkakäytävän reunaan maalattuun pysäköintiruutuun jätettyinä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yövuokraus loppui

Syyskuussa 2021 lautojen vuokraus kiellettiin yön tunneiksi eli välille kello 23–05.

Huhtikuussa 2022 lautoja vuokraavien operaattorien määräksi tuli kolme (Tier, Voi ja Bolt).

– Muutkin käytännöt on saatu aiempaa toimivimmiksi, kypärän käyttökin on lisääntynyt. Yhdellä vuokraoperaattorilla lautavuokraan kuuluu myös kypärä, Gran taustoittaa.

Humalassa törttöilyä laudoilla

Moni Oslossa lautaillen loukkaantunut myös töpeksi laudalla humalassa.

Norjan poliisin varajohtaja Roar Skjelbred Larsen kertoo, että rajoituksilla on saatu myönteisiä vaikutuksia. Maksiminopeus sähkölaudoilla on 20 kilometriä tunnissa. Humalassa laudalla liikkumista koskevat samat promillerajat kuin autoiluakin.

– Humalassa lautailusta voi myös menettää ajokorttinsa. Lautailun valvonta on paikallisen poliisin kontolla, Larsen kertoo.

Rajoitukset vähensivät lautailua – vähän

Syyskuussa 2021 käyttöön otetut uudet lautailun käyttörajoitukset vähensivät toki lautailua.

– Ajomäärät ja ajoajat eivät kuitenkaan laskeneet lainkaan niin merkittävästi kuin etukäteen pelättiin, toteaa Andrine Gran.

Sähköpotkulaudoilla ajettiin vuosittain 11,1 miljoonaa kilometriä ennen rajoituksia. Niiden jälkeen ajettua matkaa kertyi vuodessa yhteensä 7,3 miljoonaa kilometriä. Keskimääräiset käyttöminuutit laskivat vastaavasti 10,25 minuutista ja 8,23 minuuttiin.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela

a:10:{i:0;s:6:"124845";i:1;s:6:"124843";i:2;s:6:"124838";i:3;s:6:"116042";i:4;s:5:"97429";i:5;s:6:"106837";i:6;s:6:"118405";i:7;s:6:"119715";i:8;s:5:"96699";i:9;s:6:"110961";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy