Näin syntyy kotilatausverkosto – turkulaiseen pysäköintiluolaan rakennettiin yli 60 latauspistettä

Mitä kaikkea sähköautojen latauspisteiden rakentaminen vaatii? Valaisemme asiaa käytännön esimerkin kautta, kun toimittajamme kotipysäköintiluolaan loihdittiin kattava latausverkosto.

Olemme aiemmin kertoneet asiasta sekä latauslaitteiden tekniikan että juridiikan osalta (Moottori 5/2021). Tässä jutussa syvennytään siihen, miten latauslaitteiden rakentaminen suureen taloyhtiöön käytännössä tapahtuu.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yli 60 latauspistettä

Turun Korppolaismäessä Etelärannan neljän talon asukkaiden pysäköintiä varten on kallioon louhittu suuri pysäköintiluola. Autopaikkoja löytyy kaikkiaan 103, ja ne ovat osakashallinnassa. Autoluolaa ja siellä tapahtuvaa pysäköintiä hallinnoi Etelärannan Huolto Oy, neljän kerrostaloyhtiön omistama huoltoyhtiö.

Autoluolan latausinfran vahvistaminen, latausvalmiudet ja tehokkaat latausasemat olivat vaativa projekti. Päätöksentekoa mutkisti vielä se, että asia piti käsitellä kunkin neljän taloyhtiön sekä huoltoyhtiön yhtiökokouksissa.

Latausinfra vaati suuria muutoksia: järeämmän liityntäkaapeloinnin, uuden sähköpääkeskuksen sekä kaapeloinnit 103 autopaikalle latausvalmiuden vuoksi. Luolan 57 autopaikkaan asennettiin latausasemat valmiiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuella ja lisäksi neljään paikkaan myöhemmin ilmoittautuneille ilman tukea, eli latausasemia tehtiin asennettuna kaikkiaan 61 autopaikalle.

Parkkiluolassa oli ennestään niukka varustus: vain muutama pistorasia huoltotöitä varten. Jotkut innokkaat yrittivät ladata lataushybridejään pistorasiasta huoltoyhtiön piikkiin, mutta se kiellettiin ja käyttäjille kerrottiin, että latausasemat ovat tulossa.

Kodin parkkipaikalla latausasema onkin pistorasiaa merkittävästi tehokkaampi ja turvallisempi ratkaisu – jämerä, älykäs, tehokas, turvallinen ja lukittava, ja suunniteltu nimenomaan auton lataukseen. Latauksen sähkönkulutus kohdistuu käytön mukaan kunkin autopaikan latausaseman sähkömittarin avulla.

Niin sanottu keskinopea lataus on kotikäytössä riittävän tehokas: akkujen lataus tapahtuu vaihtovirralla (AC) autossa olevalla invertterilaturilla, ja latausteho täyssähköautossa on nykyään useimmiten 11 kW. Lataushybrideissä puolestaan on pienemmät AC-lataustehot.

Pitkä projekti

Mikäli kyseessä on isompi taloyhtiö tai sen omistama parkkiyhtiö, hankesuunnitelmaan, latausinfran latauspistehankkeen tarvekyselyyn, hankkeen kilpailuttamiseen ja päätöksentekoon kannattaa varata kuukausia. Projekti kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, koska latauspisteiden tarve tulee nopeasti kasvamaan, ja ARA-avustusta on edelleen saatavana.

Lisäksi asia alkaa olla asukkaille aiempaa helpommin perusteltavissa, kun ladattavat autot yleistyvät nopeasti ja ARA-avustuksen ehdot ovat hyvät. Tämä nopeuttaa päätöksentekoa tulevissa yhtiökokouksissa. Isoissakin taloyhtiöissä latausinfra-asia saadaan etenemään, kun asukkaille selvitetään automarkkinoiden tulevat muutokset sekä latausvalmiuden ja latausasemien edut taloyhtiöille ja niiden asukkaille.

Pysäköintiluolaa hallinnoivassa huoltoyhtiössä ensimmäinen kysely neljän asuintalon asukkaille lähetettiin joulukuussa 2017, mutta silloin kiinnostus latauspisteisiin oli hyvin laimeaa. Asiasta keskusteltiin taloyhtiöissä ja huoltoyhtiössä runsaasti vuosina 2018–2019, mutta vasta vuonna 2020 päästiin tositoimiin.

Jähmeä startti oli ymmärrettävä, sillä vielä vuonna 2018 ladattavien autojen tarjonta oli niukkaa, hinnat kalliita eikä ARA myöntänyt lainkaan tukea taloyhtiöiden omistamille huoltoja parkkiyhtiöille.

Kaksi vuotta myöhemmin maailma oli jo monessa suhteessa muuttunut. Parantuneet avustusehdot sekä sähköautojen ja lataushybridien laajentunut tarjonta eri hintaluokissa lisäsivät kiinnostusta latausvalmiuden ja latausasemien rakentamiseen. ARA:n avustukset kohentuivat tilapäisesti ”koronatukikorotuksena” 1.7.2020 alkaen 35 prosentista 45 prosenttiin ja tehokannustimella 50:stä 55 prosenttiin, kun vähintään puolella latausasemista on mahdollisuus ladata vähintään 11 kilowatin teholla.

Myös taloyhtiöiden omistamat pysäköintiyhtiöt saivat avustusta. Tänä vuonna ARA:n avustukset ovat 35 prosenttia, tehokannustimella 50 prosenttia.

Kartoitus tärkeää

Kun asukkaiden kiinnostus latauspisteiden hankintaan on selvitetty, on hyvä aloittaa parkkipaikkojen sähköjärjestelmän kartoitus sähkösuunnittelijan tai sähköalan ammattiliikkeen toimesta. Liikkeitä kannattaa kilpailuttaa ja lähettää tarjouspyyntö useammalle sähköasennusliikkeelle.

Selvitettäviä asioita ovat muun muassa sähköliittymän mitoitus ja sähkökeskuksen kapasiteetti, joiden on riitettävä latauspisteiden sähkönsyöttöön. Lisäksi on selvitettävä latausasemien kaapelointi, teho ja malli. On myös päätettävä latausjärjestelmän älykkyyden taso (kuormanhallinta), millä voi vaikuttaa sähköliittymän sähköenergian ja sähkönsiirron perusmaksujen hintaan. Hankekartoituksen voi tilata isännöitsijä, huoltoyhtiö tai taloyhtiön edustaja.

Huhtikuussa 2020 jokaisesta Turun Etelärannan neljästä taloyhtiöstä valittiin yksi henkilö työryhmään, jonka toimesta lähetettiin tarjouspyynnöt kymmenelle sähköalan yritykselle. Kolmelta saatiin perusteellinen vastaus. Samalla käytiin tutustumassa erään toisen taloyhtiön jo rakennettuun latausinfraan ja latausasemiin.

Ennen projektia oli tiedossa, että silloinen liittymiskaapeli ei tule riittämään, joten uusi pääkeskus tarvittiin joka tapauksessa. Sekin tiedettiin, että ARA:lta saa tukea latausasemiin vain, jos latausasemat ovat yhtiön omistuksessa. Myöskään kuormanhallinta ei onnistu kunnolla, jos verkossa on usean eri toimittajan latausasemia.

Projekti päätettiin jakaa kolmeen erilliseen vaiheeseen: uusi pääkeskus ja siihen riittävän suuret liittymiskaapelit ettei niitä tarvitse koskaan enää uusia, latausinfra ARA:n tuella niin, että jokaiselle autopaikalle tulee asennusteline ja kaapelointi perille asti valmiiksi vedettynä sekä autopaikan haltijoille mahdollisuus tilata Etelärannan Huollon valitsemat latauslaitteet, joissa on toimiva kuormanhallinta.

– Pyysimme tarjoukset niin, että luvut olisivat keskenään mahdollisimman hyvin vertailukelpoisia, työryhmän vetäjä Aarno Toivonen selvittää.

Tarkentavat keskustelut käytiin paikan päällä kolmen parhaan tarjouksen jättäneen toimijan kanssa, ja tarjouskilpailun voitti Sähkö Oy Turku, jonka yhteistyökumppani Rejlers Finland Oy hoiti sähkösuunnittelun, ja laitteet toimitti InterControl Oy.

– Kannatti olla ajoissa liikkeellä, sillä olimme siinä vaiheessa edelläkävijä ja merkittävä referenssi alan toimijoille Turussa. Sähkö Oy:n kanssa tehtiin sopimus KVR-urakasta (kokonaisvastuurakentaminen). Uskoimme, että noin kolmannes autopaikan osakkaista ottaisi ARA-tuetun latausaseman, vaikkei edes suunnittelisi vielä tässä vaiheessa sähköauton hankintaa. Pyrimme helpottamaan päätöstä kertomalla, ettei mitään kuukausimaksuja ole tulossa vaan sähkö laskutetaan kulutuksen mukaan. Oli aikamoinen yllätys, että 60 prosenttia autopaikan osakkaista tilasi itselleen latausasemat asennettuna, Toivonen kertoo.

Sähkösuunnittelijasta/konsultista ei ole paljon apua, jollei tiedä mitä haluaa.

– Oli onni, että taloyhtiöistä löytyi henkilöitä, jotka osasivat laatia tarkat reunaehdot sähkösuunnittelijalle/konsultille. Tämän ansiosta saatiin vertailukelpoiset tarjoukset, Sähkö Oy:n liiketoimintajohtaja Timo Engblom kiittelee.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Viiden kuukauden odottelu

Valitun tarjouksen perusteella saatiin selville hankkeen tarkat kustannukset, minkä jälkeen lähetettiin yksityiskohtainen kysely asukkaille.

Seuraavassa esimerkki yhden taloyhtiön (Eteläranta I:n) päätöksenteosta. Vielä kesällä 2020 useiden Eteläranta I:n asukkaiden suhtautuminen latausinfran, latausvalmiuden ja latausasemien rakentamiseen oli melko pessimististä, mutta syksyn kyselyssä ja sen jälkeen pidetyssä yhtiökokouksessa alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. Isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja sekä työryhmän jäsen vastasivat kysymyksiin ja perustelivat latausvalmiuden ja latausasemien edut selkeästi asukkaiden kannalta.

Niinpä latausvalmius hyväksyttiin yksimielisesti kaikkiin 28:aan Eteläranta I:n luolaparkkipaikkaan, joiden osakkaista 20 valitsi myös käyttövalmiin latausaseman.

Asia päätettiin kunkin neljän taloyhtiön yhtiökokouksissa sekä parkkiyhtiön yhtiökokouksessa, ja marraskuussa päästiin hankkeen käynnistämiseen sekä ARA-tuen hakemuksen lähettämiseen. ARA:n avustus on haettavissa heti, kun hankesuunnitelma ja kustannusarvio ovat tiedossa. Hakemuksen on oltava ARA:ssa ennen kuin kaikki työt on tehty ja hyväksytysti vastaanotettu. Avustus maksetaan töiden valmistumisen jälkeen yhdessä erässä toteutuneiden kulujen mukaisesti, kuitenkin enintään avustuspäätöksen suuruisena.

Rahoitus ei ole isommille asunto-osakeyhtiöille mikään ongelma jos talous on kunnossa, mutta esimerkiksi pienen viiden asunnon rivitaloyhtiön voi olla vaikea saada lainaa kohtuullisin ehdoin. Etelärannan Huolto ei ole asuntoosakeyhtiö, minkä vuoksi rakennusaikaisen rahoituksen järjestäminen vaati erityisjärjestelyn.

Haasteellisinta oli päätöksenteko. Taloyhtiöiden edustajat eivät uskaltaneet tehdä lopullisia päätöksiä ennen kuin heillä oli omien taloyhtiöidensä yhtiökokousten linjaukset selvillä. Yleensä keväällä järjestetyt taloyhtiöiden yhtiökokoukset siirtyivät koronan vuoksi syksyyn 2020.

– Tämä viivästytti hanketta noin kolmella kuukaudella ja menetimme sen seurauksena mahdollisuuden korotettuun 55 prosentin tukeen. Saimme kuitenkin hyvät 50 prosenttia, Toivonen kertoo.

Hakemus ARA:an lähetettiin 19.11.2020 ja myönteinen päätös saatiin 13.4.2021. Kun käsittelyaikaa tiedusteltiin hakemuksen lähettämisen jälkeen ARA:sta, ilmoitettiin sen olevan noin kaksi kuukautta. Ilmoitus oli optimistinen: käsittelyaika venyi 145 päivään.

Satsaus tulevaisuuteen

Lopussa kiitos seisoo. Etelärannan luolaparkkiin on nyt tehty kerralla kunnollinen ja riittävän järeä järjestelmä, missä riittää tehoa tulevaisuuden tarpeisiin. Latausteho on vähintään 11 kW per autopaikka, ja kuormanhallinnalla jopa 22 kW on mahdollinen.

Toivonen kertoo, että sähkö ei yhtiössä lopu kesken.

– Meillä ei sitä ongelmaa ole, sillä sähköä riittää jokaista 103 autopaikkaa kohti 77 kWh per päivä tai 61 latausasemaa kohti 130 kWh per päivä. Kyse on lähinnä sähkön hinnasta, johon pystymme vaikuttamaan leikkaamalla kuormitushuiput pois. Kuormanhallinta jakaa käytössä olevan tehon kahdeksaan ryhmään kiskoon liitettyjen latauslaitteiden kesken.

Ruuhkatilanteessa järjestelmä vuorottelee latauksessa olevia autoja siten, että kaikki niistä latautuisivat tasapuolisesti. 3 x 500 A -pääsulakkeilla kaikille latauspaikoille taataan vähintään 3,2 kilowatin teho, 61 autopaikalle vähintään 5,4 kW. Käytännössä latausteho on edellä mainittuja lukuja suurempi, sillä kaikki eivät tarvitse lataustehoa samanaikaisesti. Sähkön hinta autopaikan haltijoille on lähtötilanteessa 0,12 euroa/kWh.

Liittymiskaapeli on mitoitettu niin, että pääsulaketta voidaan korottaa 3 x 630 A asti. Latausasemat tai jakorasiat (latausvalmiuspistokkeet) päätettiin asentaa telineisiin autopaikkojen seinän lähelle, koska kallioon louhitun luolan seinäpinta on röpelöinen ja epätasainen. Latausasemiin valittiin kiinteä Type 2 -latauskaapeli. Se antaa käyttömukavuutta, kun kaapelia ei tarvitse etsiä auton sisältä.

ARA-avustus hyödyntäen käyttövalmiin latausaseman hinta per autopaikka jäi alle 2 000 euron, josta infran osuus on reilut puolet. Hinta on kohtuullinen ottaen huomioon suuren lataustehon ja sen edellyttämän laajan rakennustyön latausinfran vahvistamiseksi.

Moni asukas ei vielä hanki sähköautoa tai lataushybridiä, mutta näkee parkkipaikan latausvalmiuden tai latausaseman asunnon ja autopaikan arvonnousuna. Latausvalmius ja latausasemat lisäävät myös asukastyytyväisyyttä ja taloyhtiön arvostusta. Allekirjoittaneen perhe otti luolan autopaikkaan valmiin latausaseman, vaikka aikeena ei ole lähiaikoina ostaa ladattavaa autoa. Mikäli autolle sattuisi vahinko, esimerkiksi hirvikolari, seuraava auto olisi ilman muuta ladattava. Lisäksi perheellämme on toinen autopaikka pihakannen alla autohallissa, jonne saa latausaseman sitten kun sellaisen tarve tulee.

ARA-avustuksia haettiin innokkaasti

Sähköautojen latausinfra-avustus on herättänyt laajaa kiinnostusta taloyhtiöissä: vuoden 2020 tukibudjetti haettiin tyhjäksi, ja tälle vuodelle on luvassa lisää varoja.

Toukokuun lopussa Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA uutisoi, että sähköautojen latausinfra-avustukseen tehdään lisäpanostuksia. Kestävän kasvun ohjelmassa EU:n elpymisvaroista esitetään avustukseen 20 miljoonan euron lisäystä, josta ohjataan 17 miljoonaa euroa asuinrakennusten ja 3 miljoonaa euroa yritysrakennusten sähköautojen latausinfraan. Tälle vuodelle on kakusta luvassa 7,5 miljoonaa euroa.

Tuettujen latausvalmiuksen kokonaismäärän arvioidaan ylittävän tänä vuonna 20 000 kappaleen rajapyykin, kun huomioidaan myös nyt esitetyt lisämäärärahat. Avustusta on myönnetty asuinkiinteistöjen latausinfraan vuodesta 2018 lähtien. Työpaikkapysäköinnin latausinfraa varten se tulee haettavaksi suunnitelmien mukaan vuonna 2022.

– Asuinrakennusten sähköautojen latausinfraavustus on vetänyt erinomaisesti, ja on upeaa,

että se saa nyt kaivattuja lisävaroja. Ensi vuonna tuki laajenee myös yrityksille. Kattava latausinfra on välttämätön liikenteen sähköistymiselle, ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Avustukset myöntävälle ARAlle on saapunut tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä jo yli 420 hakemusta, joihin aikaisemmin kuluvalle vuodelle varatut 5,5 miljoonaa euroa on käytännössä sidottu.

Hakea voi ympäri vuoden

ARA myöntää avustuksia asuinrakennuksen omistaville yhteisöille ja niiden omistamille parkkiyhtiöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutoksiin. Latausasemienkin rakentamiseen saa avustusta, mikäli ne ovat tuen hakijan omistuksessa.

Hakemuksia voi lähettää ympäri vuoden, ja ne käsitellään saapumisjärjestyksessä. Jos määräraha loppuu, hakemus jää jonottamaan seuraavaa tarjolla olevaa määrärahaa.

ARA toivoo, että hakijat perehtyvät huolellisesti hakuohjeeseen ja toimittavat pyydetyt liitteet kerralla. Hyvin valmistellut hakemukset mahdollistavat hakemusten ripeän käsittelyn.

Avustuksen määrä on nykyisin 35 prosenttia tai tehokannustimella 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.

Avustuksella edistetään sähköautojen kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä ja siten sähköautokannan kasvua kansallisen ilmastoja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti.

Lisätietoja ara.fi-sivuilta kohdasta sähköautojen latausinfra-avustus.

Teksti: Timo Turkula Kuvat: Aake Kinnunen ja Timo Turkula

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy