Nastarenkaiden ympäristöhaitat eivät vaikuta ostopäätökseen

Autoilijoiden rengasvalinnoissa turvallisuus painaa terveystekijöitä enemmän.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilaaman tutkimuksen mukaan autoilijat ovat melko hyvin tietoisia nastarenkaiden aiheuttamasta katupölystä. Silti vain 13 prosenttia autoilijoista ajaa talvisin kitkarenkailla.

Yleisin syy nastarenkaiden suosioon on kokemus niiden paremmasta jääpidosta. Kuitenkin 76 prosenttia autoilijoista pitää nastarenkaiden tiestä irroittamia pienhiukkasia merkittävänä terveyshaittana. Ulkoilman pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin 1 800 ennenakaista kuolemaa vuosittain. Lisäksi lievempien haittojen määrä on moninkertainen.

– Liikenteen aiheuttamista ilmansaasteista aiheutuva henkilökohtainen riski ei yleensä ole suuri, mutta altistumisen yleisyyden vuoksi ilmansaasteista on muodostunut kansanterveydellinen ongelma, toteaa Trafin johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Rengasvalinta vaikuttaa terveyteen myös meluisuuden kautta. Kitkarenkaiden vierintämelu on lievempi kuin nastarenkaiden. Kuitenkin vastaajista vain neljännes piti nastarenkaiden meluisuutta merkittävänä ympäristöhaittana.

– Tieliikenne on ylivoimaisesti suurin melulähde, jonka melualueilla asuu noin 800 000 ihmistä. Riskirajat ylittävälle melulle altistuminen voi heikentää mm. immuniteettijärjestelmää, muistin toimintaa, keskittymistä ja unen laatua. Altistumisella on myös yhteys sydän- ja verisuonitauteihin, kertoo Ampuja.

Nastarenkaiden paremman jääpidon arvioidaan vähentävän talvikelien onnettomuuksia muutamalla prosentilla. Vastaajista lähes kaikki autoilijat olivat sitä mieltä, että talvirenkaan tyyppiä tärkeämpi turvallisuustekijä on oikea ajonopeus. Kitkarenkaiden on lisäksi havaittu muovaavan autoilijan ajotapaa ennakoivammaksi. Myönteisyys kitkarenkaita kohtaan lisääntyy ajokokemuksen myötä, erityisesti mikäli kuljettajalla on omia kokemuksia kitkarenkaista. Miehet suosivat kitkarenkaita naisia useammin, erityisesti yli 64-vuotiaiden ryhmässä.

– Jos kitkarenkaiden käyttö lisääntyy merkittävästi, on tiestön talvihoitoa ja kuljettajien valistusta kehitettävä liikenneturvallisuustason säilyttämiseksi, pohtii Ampuja.

Lähde: Trafi, kuva: Lauri Ahtiainen