No se vaan unohtui – selittävät turvavyöttömät

turvavyön käyttö — Liikenneturva / Nina Mönkkönen

Liikenneturvan kyselyt paljastavat syyt olla käyttämättä turvavyötä. Pakettiautoissa turvayötä käytetään tarkkailujen mukaan selvästi harvemmin kuin henkilöautoissa.

Liikenneturva on selvittänyt vuosien saatossa kyselytutkimuksilla syitä olla ajaessa käyttämättä turvavyötä. Suomalaisten autoilijoiden selityksistä ylivoimaisesti suosituin on ollut se arvattavin.

Liikenneturvan vuoden 2011 kyselytutkimuksen perusteella turvavyön käyttö etupenkillä ja takapenkillä oli voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Vastaajista, jotka käyttivät takana istuessaan aina turvavyötä, 99 prosenttia käytti sitä aina myös edessä istuessaan. Tuossa kyselyssä vastaajista 75 prosenttia käytti turvavyötä aina henkilöautossa sekä etu‐ että takapenkillä ollessaan.

– Yleisin syy olla käyttämättä turvavyötä eri tilanteissa oli unohdus, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen kertoo kyselytutkimusten annista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Epämukavuus ja käyttöhankaluudet

Muita yleisiä syitä olivat turvavyön epämukavuus tai käytön hankaluus. Erityisesti takapenkillä turvavyön käyttö koettiin hankalaksi.

Esimerkiksi viime vuonna Liikenneturva selvitti kyselyllä autoilijoiden mielipidettä (samaa mieltä/eri mieltä) väittämään: ”Alhaisilla nopeuksilla taajamassa henkilöautossa voi matkustaa turvallisesti myös ilman turvavyötä.”

Peräti joka kymmenes vastaajista oli ainakin osittain samaa mieltä väittämän kanssa, 3 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä. Valtosen mukaan tuloksen perusteella voisi olettaa, että turvavyön unohtaminen olisi myös herkempää niiden vastaajien keskuudessa, joiden mielestä turvallisuus ei siitä niin ole kiinni.

– Vastaajista 76 prosenttia oli väittämästä täysin eri mieltä ja 12 prosenttia osin eri mieltä.

Liikenneturvan tekemissä liikennetarkkailuissa etuistuimilla turvavöiden käyttö on taajamissa ollut hieman heikompaa kuin taajamien ulkopuolella tehdyissä mittauksissa.

– Tämä ero on tosin viime vuosina selvästi pienentynyt ja viime vuoden tarkkailussa henkilöautoissa turvavöiden käyttöaste oli sama 96 prosenttia kummassakin.

Tässä luvussa on selkeätä kohennusta aiempaan, sillä Valtosen mukaan vielä kymmenisen vuotta sitten tuo vastaava käyttöluku oli tasolla 91–93 prosenttia.

Vastustus on laantunut

Turvavyöt alkoivat yleistyä autoissa 1950-luvun lopulta lähtien. Turvavyöhistorian alkuhämärissä vastustus niiden käyttöä kohtaan oli moniaalla sitkasta.

Daimler-Benz AG esitteli turvavyön vuoden 1957 Geneven autonäyttelyssä 300 SL Roadster -mallissa (W 198). Volvo patentoi vuonna 1958 insinööri Nils Ivar Bohlinin keksimän kolmipisteturvavyön. Volvo otti sen käyttöön seuraavana vuonna 1959 Volvo PV 544 -automallissa.

Juha Valtonen on varma, että turvavyömuistuttimien yleistymisellä on ollut turvavöiden käyttöä lisäävä vaikutus. Muistuttimet ovat autoissa pitkään olleet pakolliset vain kuljettajan istuimella, mutta vuonna 2019 hyväksytty yleinen turvallisuusasetus toi ne pakolliseksi myös takaistuimille.

– Ehdottomasti yksi tärkeä käyttöä lisäävä tekijä on ollut turvavyömuistuttimien yleistyminen, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen arvioi.

Periaatteellinen vastustus turvavöiden käyttöä kohtaan, jota esiintyi turvavyölakien alkupuolella, on asiantuntijoiden mukaan jäämässä hyvin vähäiseksi. Syy kehitykselle on luonteva: liikenteessä on yhä vähemmän kuljettajia tai matkustajia, jotka ovat eläneet aikaa, jolloin turvavöiden käyttö ei olisi ollut pakollista.

– Yleisesti tiedetään, että lapsi oppii ja omaksuu vanhempiensa tapoja ja käsityksiä, eivätkä liikennetavat ole tästä poikkeus. Turvavyöstä on tullut lähes itsestäänselvyys ja yleisesti ymmärretään sen tuoma turva liikenteessä, Heiskanen toteaa.

Haasteena käyttö pakettiautoissa

Pakettiautoissa turvayötä käytetään Liikenneturvan tarkkailujen mukaan selvästi harvemmin kuin henkilöautoissa. Taajama-alueella turvavyö oli käytössä 78 prosentilla, taajaman ulkopuolella 83 prosentilla pakettiautoilijoista.

Liikenneturvan Juha Valtonen arvioi, että pakettiautoilussa saatetaan vedota myös tieliikennelain 93 §:n suomaan oikeuteen olla käyttämättä jakeluliikenteessä turvavyötä ”jos turvavyön käyttämisestä on kuljettajalle tai matkustajalle huomattavaa haittaa”.

Turvavyön käyttö on liikenne- ja työturvallisuutta myös linja-autoissa ja raskaissa työajoneuvoissa. Turvavyö pitää ihmiset paikoillaan mahdollisissa kaatumistilanteissa. Turvavyöttömät matkustajat voivat saada itse vammoja tai kolhia muita matkustajia, jos linja-auto esimerkiksi kaatuu kyljelleen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Turvavöiden käyttöpakko tuli vuonna 1975

Suomessa turvavöiden käyttöpakko tuli voimaan 1.7.1975 auton etuistuimilla. Käyttämättä jättäminen tuli rangaistavaksi tieliikennelain uudistuksen yhteydessä 1.4.1982 alkaen. Vuodesta 1981 lähtien turvavyöt tulivat pakollisiksi varusteiksi uusien henkilöautojen takaistuimilla. Marraskuusta 1987 alkaen turvavyön käyttöpakko laajeni henkilöautojen takaistuimille ja vuonna 1994 taksien takaistuimille.

Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istumapaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta ajoneuvoon asennettua turvalaitetta: autoissa, kolmipyöräisessä mopossa ja moottorikäyttöisessä kolmipyörässä, nelipyörässä, kevyessä nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa sekä traktorissa ja moottorityökoneessa.

– Turvavyö on kytkettävä aina ennen liikkeellelähtöä – myös lyhyissä auton siirroissa pysäköintialueella tai vastaavalla. Parkkipaikkaonnettomuudet ovat hyvin yleisiä ja kuten muuallakin liikenteessä, ei onnettomuuteen joutuminen ole kiinni pelkästä omasta toiminnasta, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen muistuttaa.

Autojen passiivinen ja aktiivinen turvallisuus on noussut vuosikymmenten kuluessa keskeisempään asemaan myös autojen markkinoinnissa ja eri automerkkien markkinaosuustaistossa. Sinnikästä pohjatyötä turvavöiden tärkeästä merkityksestä ovat Suomessa tehneet Talja (Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaos) ja sittemmin Liikenneturva, joka kampanjoi vuosien ajan yhdessä Autoklubin, sittemmin Autoliiton kanssa turvavöiden käytön lisäämiseksi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Liikenneturva / Nina Mönkkönen ja Ville-Veikko Heinonen, Volvo. Grafiikka: Liikenneturva Lähteet: Onnettomuustietoinstituutti, Liikenneturva, ETSC (European Transport Safety Council), Autoliitto