Nopeusrajoitukset voivat muuttua – pontimena liikenneturvallisuus sekä päästöt

Nopeusrajoitusohjeen päivitys tarkoittaa nopeusrajoitusten vaikutusten arviointia suhteessa matka-aikaan, liikenneonnettomuuksiin, päästöihin ja meluun. Autoliitto: rajoitusten oltava yhteismitallisia paikkakuntakohtaisesti.

Valtakunnallinen nopeusrajoitusohje on vuodelta 2009. Ohjeen päivitystyö alkoi viime vuoden lopulla. Se voi tarkoittaa nykyisten nopeusrajoitusten muuttumista maanteillä.

Päivitys tarkoittaa sen selvittämistä, miten nopeusrajoitusten mahdolliset muutokset maantieverkolla vaikuttavat matka-aikaan, liikenneonnettomuuksiin sekä esimerkiksi päästöihin ja meluun.

– Ajoneuvojen nopeustasolla on merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuteen ja onnettomuuksien seurausten vakavuuteen. Nopeusrajoituksilla on kuitenkin muitakin yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka tulee ottaa huomioon ohjeen laadinnassa ja nopeusrajoituksiin liittyvässä päätöksenteossa, Väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta kertoo.

– Vaikutuslaskelmissa arvioidaan eri nopeustasojen tai toimenpiteiden vaikutuksia liikenteeseen ja ympäristöön ja niissä otetaan huomioon tieverkon ominaisuuksien lisäksi liikennesuorite, Anttila selvittää.

Liikenneturvallisuushyötyjen arviointia

Anttila tuo esiin viime vuonna valmistuneen liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmistellun vuosia 2022–2026 koskevan valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian, joka velvoittaa nopeusrajoitusohjeen päivittämiseen.

Liikenneturvallisuusstrategian tavoitteena on puolittaa liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset vuoteen 2030 mennessä.

– Tämän tavoitteen vuoksi myös mahdollisilla nopeusrajoitusjärjestelmän muutoksilla saavutettavia liikenneturvallisuushyötyjä halutaan tarkastella.

Onko lopputulema, että valta- ja moottoriteiden nykyisistä nopeusrajoituksista merkittävä osa muuttuu nykyistä alhaisemmiksi?

– Koska työ on vasta käynnistynyt, on ennenaikaista arvioida sen lopputulosta.

Kuinka käy talvi- ja kesärajoitusten?

Nopeusrajoitusohjeiden päivitys tarkoittaa myös sen selvittämistä, ovatko erilliset talvi- ja kesärajoitukset tarpeellisia.

Ollaanko nyt siis luopumassa erillisistä kesä- ja talvinopeusrajoituksista?

– Päivityksen yhteydessä tarkastellaan myös nykyisin käytössä olevan talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitusjärjestelmän toimivuus. Koska työ on vasta käynnistynyt, on ennenaikaista arvioida lopputulosta, Anttila toppuuttelee.

Hän tuo esiin, että talvi- ja pimeänajan nopeusrajoituksilla on myönteisiä vaikutuksia.

– Vuositasolla arvioidaan säästettävän 8 ihmishenkeä ja vältettävän 36 ihmisen liikenteessä loukkaantuminen.

Päästöt eivät keskeisin syy

Suomen tieliikennettä koskevien viranomaislinjausten ja päätösten taustalla vaikuttavat kunnianhimoiset päästötavoitteet. Kansallisena valtioneuvoston siunaamana tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Anttila kiistää, että tavoite vähentää liikenteen päästöjä olisi keskeisin syy nopeusrajoitusten päivitystarpeille.

– Liikenteen päästöt ei ole keskeisin syy ohjeen päivitykselle, mutta yksi tärkeä näkökulma muiden vaikutusten joukossa. On tärkeä ymmärtää myös vaikutukset päästöihin.

Jalkautus alueellisesti

Kun uusi nopeusrajoitusohje on valmis, se jalkautetaan alueellisesti, jotta ohjeet ovat sopusoinnussa tie-, liikenne- ja ympäristöolosuhteiden kanssa.

Väyläviraston kontolla on noin 78 000 kilometriä maanteitä. Nopeusrajoituksista päättävät kuitenkin paikalliset ely-keskukset Väyläviraston ohjeen perusteella.

– Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä alueellisten toimijoiden, erityisesti ely-liikennevastuualueen kanssa, Anttila taustoittaa.

Alueellisesta tienpidosta vastaavat ely-keskukset soveltavat päivitettävän ohjeen mukaiset nopeusrajoitukset alueensa tieverkolle ja muuttavat tarvittaessa liikennemerkit, mikäli nopeusrajoitus muuttuu.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Väylävirasto, Autoliitto

a:4:{i:0;s:6:"120722";i:1;s:6:"111289";i:2;s:5:"65899";i:3;s:6:"111157";}