Onnittelut – Malmin lentoasema 80 vuotta!

Malmilla on syytä juhlaan myös kolmen vuoden jatkoajan takia.

Helsingin ensimmäinen maalentoasema otettiin käyttöön jo 16.12.1936, vaikka varsinaiset avajaiset pidettiin vasta valmiilla kentällä 15.5.1938. Ensimmäisenä Malmille laskeutui lentomestari Urho Heiskala VL Tuiskulla, toisena Suomen Ilmapuolustusliiton everstiluutnantti Ahonius De Havilland Mothilla ja kolmantena Ernst Roll ruotsalaisen Aerotransportin Junkers Ju-52:lla.

Malmin historia kansainvälisenä lentoasemana, ilmavoimien tukikohtana sotien aikana, siviili-ilmailun koulutuskeskuksena ja sittemmin yleisilmailun kehtona on värikkyydessään vertaansa vailla.

Puolet Suomen yleisilmailun lennoista

Kolmikymmenluvulla lentoliikenteen siirtyessä kellukekoneista ja lentoveneistä maalle, uusia kenttiä syntyi nopeasti kaikkialle maailmaan.

Malmi on ainoana säilynyt kutakuinkin alkuperäisessä asussaan ja toiminut lentokenttänä koko ajan siitä asti. Siksi se on World Monuments Fundin sadan ja Europa Nostran seitsemän uhanalaisimman kultturikohteen joukossa.

Malmilta lennetään noin puolet koko Suomen yleisilmailun lennoista ja siellä on saanut koulutusta noin puolet Suomen kaikista ansiolentäjistä. Sillä on merkityksensä myös osana ilmaliikenneverkostoa.

Helsinki-Vantaan lentoasema ei pysty ruuhka-aikoinaan ottamaan yhtään lisää liikennettä, Malmia pystyvät kevyet liikesuihkut ja pienet potkuriturbiinikoneet käyttämään rajoituksetta.

Koulutuslennot ja hitaampi liikenne aiheuttaisi Vantaalle siirtyessään hidastusta ja jopa riskitason nousua kaupalliselle liikenteelle. Hyvinkään ja Nummelan kentät eivät suostu ottamaan lisää koneita kentilleen, joten Malmin sulkeminen olisi kuolinisku koko pääkaupunkiseudun ilmailuharrastukselle.

Kaupungin kasvuhuuma uhkaa

Uhkana Malmille on Helsingin kaupungin tarve rakentaa se täyteen asuntoja sokeassa kasvuhuumassaan. Aikanaan Malmi valittiin lentokentän paikaksi siksi, ettei siihen katsottu voitavan rakentaa kerrostaloja soisen ja savivellisen maaperän takia.

Mittavasta paalutusoperaatiosta ja saastuneen maan vaihtotarpeesta huolimatta Helsinki on ollut häätämässä ilmailijoita pois heidän ja ympäristön asukkaiden vastustuksesta ja kansalaisaloitteista huolimatta.

Hetken aikaa kentän kohtalo näytti jo sinetöidyltä, kun Finavia ilmoitti lopettavansa kentän operoinnin vuoden 2016 lopussa. Ilmailijat eivät kuitenkaan luovuttaneet vaan ovat taivutelleet Helsingin antamaan vastaperustetulle lentokenttäyhdistykselle jatkaa kentän ylläpitämistä kolmen vuoden ajan, kunnes rakentaminen tulee ajankohtaiseksi.

Korpikentäksi ilman lennonjohtoa

Vuodenvaihteesta eteenpäin Malmi tulee toimimaan ainakin siis kolme vuotta ns. korpikenttänä ilman lennonjohtoa. Silloin kaikki alueella toimivat koneet kertovat radiolla aikeistaan ja huolehtivat itse riittävistä turvaväleistä muihin koneisiin. Haastetta riittää varsinkin laskuharjoittelua suorittaville lento-oppilaille.

Malmi on tähän asti ollut kesäpäivinä Suomen vilkkain lentokenttä operaatiomäärältään. Operaatiot kuitenkin vähenevät Rajavartiolaitoksen ja suurimman lentokoulun Patrian muuttaessa pois. Muut lentokoulut, lentokonekorjaamot, helikopteriyrittäjät, lentoasemaravintola ja lentokerhot ovat ottaneet jatkoajan iloisesti vastaan.

Alustavasti satakunta lentokonetta on ilmoittanut jäävänsä Malmille. Eli kenttä ei hiljene ainakaan vielä, lentoasema säilyy kiinnostavana kohteena niin ilmailijoille kuin kaikille muillekin kahvipaikasta, yleisölennätyksestä, museolentokoneista, laskuvarjohypyistä, lentäjistä, funkkisarkkitehtuurista tai vaikkapa uhanalaisista linnuista kiinnostuneille.

Teksti Petri Munukka, Kuvituskuvat Antti Hentinen, Lähde Wikipedia