Osa puolueista haluaa nostaa polttoaineiden verotusta – myös hankintakannusteita tarvitaan

Auto- ja liikennealan vaalipaneeliin osallistui suurimpien puolueiden poliitikkoja. Osa heistä haluaa myös kiristää polttoaineveroa.

Auto- ja liikenneala järjestivät oman viime viikolla vaalipaneelin, jossa suurimpien puolueiden edustajat keskustelivat liikenteen kehityksestä – muun muassa verotuksesta ja sähköistymisestä. Tilaisuutta alustivat Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa sekä Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Kallio ja Rissa tärkeä viesti on edelleen se, että vaikka ensirekisteröintitilastoissa ladattavat hybridit ja sähköautot edustavat kymmeniä prosentteja kaikista ensirekisteröinneissä, koko lähes kolmen miljoonan auton autokantaan tämä muutos vaikuttaa hitaasti. Koko autokannasta sähköautojen osuus on noin puolentoista prosentin luokkaa. Rissa ja Kallio myös korostavat, että nykyvauhdilla asetettuja päästötavoitteita ei saavuteta.

Hankintakannusteita kohdistettava työsuhdeautoihin

Autoalan lisäksi myös monet puolueet ovat sitä mieltä, että kannustintoimia tarvitaan autokannan uudistamiseksi, tosin painotukset kannustetoimista nähdään erilaisina.

Vihreät haluaisivat niiden kohdistuvan laajemmin kestäviin liikennejärjestelmiin.

– Hankintakannusteita tarvitaan, mutta niiden tulisi olla kustannustehokkaita ja tukea laajemmin kestävän liikennejärjestelmän tavoitteita, Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo.

SDP sekä Keskusta puolestaan toteavat, että toimivia hankintakannusteita ovat olleet esimerkiksi työsuhdeautoihin kohdistuneet hankintakannusteet. Keskustan Matti Vanhanen toteaa, että hankintakannusteet olisi hyvä yhdistää kierrätyspalkkioon, jolloin hankintatuen saaminen edellyttäisi myös elinkaarensa päässä olevan auton romuttamista. Aiemmin autojen romutuspalkkio sekä uuden sähköauton hankintatuki ovat olleet toisistaan erillisinä käsiteltyjä kannustimia.

– Hyvä esimerkki toimivista hankintakannusteista ovat olleet työsuhdeautokannusteet, jotka ovat tuoneet käytettyjä sähköautoja markkinaan, sanoo puolestaan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.)

Sähköistyminen vaikuttaa sakeluvelvoitteeseen

Autoalaa edustavien Pekka Rissan ja Tero Kallion mukaan autojen sähköistymisellä on myös merkitystä siinä, millaiseksi polttoaineiden hinta nousee jakeluvelvoitteen vaikutuksen myötä.

Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite oli viime vuonna 12 prosenttia, tänä vuonna 13,5 prosenttia, ensi vuonna jakeluvelvoite nousee 28 prosenttiin. Tämän jälkeen tiedossa on jälleen korotuksia, kun jakeluvelvoite nousee asteittain 34 prosenttiin.

Jakeluvelvoitteen nousun on uskottu myös vaikuttavan rajusti myös polttoaineen hintaan.

– Jakeluvelvoitteen tavoitteena ei ole nostaa polttoaineiden hintaa, vaan luoda kysyntää biopolttoaineille. Uusi hallitus joutuu tekemään myös teollisuuspoliittisen linjauksen päättäessään jakeluvelvoitteen tulevaisuudesta, Matti Vanhanen sanoo.

Uusiutuvien polttoaineiden verotasolla on myös merkitystä siihen, millainen hintapaine jakeluvelvoitevaikutuksen kautta polttoaineille muodostuu. Ammattidieseljärjestelmällä, jossa osa polttoaineverosta palautettaisiin ammattiliikenteelle, on tässä myös merkitystä.

Sähkö mukaan jakeluvelvoitteeseen

Nissan Leaf -sähköautolla ajojaan hoitava kokoomuksen Kai Mykkänen sanoi paneelissa, että sähkö tulisi ottaa mukaan jakeluvelvoitteeseen. Mykkänen uskoo, että tämä nopeuttaisi tieverkoston varteen rakennettavan latausverkoston kehittymistä ja rakentumista.

Kaiken kaikkiaan puolueet näkevät, että liikenteen verotusta olisi muutettava, mutta miten, siinä näkemukset eroavat. Osa poliitikoista kannattaa myös polttoaineverotuksen korotusta, jotta valtion verotulot säilyisivät.

– Polttoaineverotuksen korotustakaan ei voida sulkea pois, sillä se on yksi tärkeä elementti liikenteen verotuksessa, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski sanoo.

Valtion autoverosta, ajoneuvoverosta ja polttoaineverosta kerättävän verotulot ovat laskeneet, koska autot ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen vähäpäästöisemmiksi. Liikenteen polttoaine-, ajoneuvo- ja autoverotulot olivat viime vuonna noin 4,2 miljardia euroa. Niiden on laskettu supistuvan sitä vauhtia, että vuonna 2030 liikenteen ja autoilun verotulot olisivat jopa 1,5 miljardia pienemmät, jollei liikenteen verotukseen tehtäisi muutosta.

Verokertymää paikattava veroja korottamalla

Valtiovarainministeriö on ehdottanut maaliskuun alkupuolella, että verokertymän vähenemistä pitäisi paikata esimerkiksi ajoneuvoveroa ja polttoaineveroa korottamalla.

Perussuomalaisten Ville Tavio on sitä mieltä, että valmisteltavan veron on oltava teknologianeutraali. Kokoomuksen Mykkänen puolestaan sanoo, että jos liikenne ei aiheuta haittoja koko sen tuottaman verotulon arvosta eli 4,2 miljardin edestä, liikenteen verotaakan olisi perusteltua myös antaa laskea.

Tällä hetkellä joissain EU-maissa myös selvitetään sitä, että onko niissä mahdollista siirtyä kilometripeusteiseen verotukseen, sillä vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyminen heikentää nykyistä liikenteen veropohjaa, kuten myös polttoaineveron ohjausvaikutuksia. Puolueiden näkemykset kilometriveron käyttöön ottamisella jakautuvat, mutta esimerkiksi Keskusta kannattaa kilometriveron valmistelua avoimesti.

Teksti Manu Tuppurainen Kuva Moottorin arkisto