Päihteet kasvattavat pyöräilyn kuolemanriskiä

Tutkimus kuolonkolareista: joka viides pyöräili onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena.

Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuosina 2016–2020 kaikkiaan 1 117 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näistä joka kymmenes (n=112) oli polkupyöräilijän kuolemaan johtanut onnettomuus.

Kaikista onnettomuuksissa mukana olleista pyöräilijöistä alkoholin käyttö oli tiedossa 76 henkilön kohdalla. Heistä joka viides (18 %) pyöräili onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena (0,5 promillea tai enemmän).

Lisäksi yhdellä oli alkoholin lisäksi huumausainetta. Yksi ajoi huumeiden vaikutuksen alaisena, mutta veressä ei ollut alkoholia.

Yksittäisonnettomuuksissa olleista 15 pyöräilijästä seitsemän ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Veren alkoholipitoisuus ylitti kaikilla törkeän rattijuopumuksen rajan eli 1,2 promillea. Yhteenajoissa/-törmäyksissä mukana olleista 68 pyöräilijästä seitsemän ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Havaintovirheet suurin syy onnettomuuksiin

Onnettomuutta edelsi tyypillisesti moottoriajoneuvon kuljettajan tai yhteenajoissa mukana olleen pyöräilijän havaintovirhe. Onnettomuusriskiä kasvatti usein myös jokin liikennetilanteen ennakointiin liittyvä tekijä, kuten luottamus siihen, että muut tienkäyttäjät väistävät. Havainnointia ja ennakointia heikensivät monesti liiallinen keskittyminen pelkästään omaan toimintaan tai esimerkiksi keskittyminen vain yhdestä suunnasta saapuvaan muuhun liikenteeseen.

Yli puolet noudatti sääntöjä

Kaikista onnettomuuksissa mukana olleista pyöräilijöistä hieman yli puolet (55 %) noudatti onnettomuushetkellä liikennesääntöjä.

Pyöräilijöiden tyypillisin sääntörikkomus oli väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen. Väistämisvelvollisuuden laiminlöi joka viides (21 %) eli 18 onnettomuuksissa mukana ollutta pyöräilijää. Toiseksi yleisin (n=11) pyöräilijöiden sääntörikkomus oli kääntyminen moottoriajoneuvon eteen. Tämä tarkoitti useimmiten sitä, että pyöräilijä lähti ylittämään katua tai tietä yllättäen suuntamerkkiä näyttämättä.

Ylinopeudet myös esillä

Moottoriajoneuvon kuljettajien sääntörikkeistä yleisin oli ylinopeus, liian suuri tilannenopeus. Muita moottoriajoneuvon kuljettajien liikennesääntörikkeitä olivat muun muassa pysähtymättä jättäminen suojatien tai pyörätien jatkeen edessä ja muu väistämisvelvollisuuden laiminlyönti.
Moottoriajoneuvon kuljettajien taustariskiä lisäsi kuljettajan oman toiminnan lisäksi myös jokin tieympäristöön liittyvät taustariski joka toisen (51 %) onnettomuuden yhteydessä. Moottoriajoneuvon kuljettajan näkökulmasta tämä tarkoitti tyypillisimmillään sitä, että esimerkiksi kasvillisuus, sähkökaappi tai opastekyltti vaikeuttivat etenkin liittymissä muiden tienkäyttäjien havaitsemista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tutkijat: risteysalueet kuntoon!

Tutkijalautakunnat korostavat varovaisuuden merkitystä ja risteysalueiden tekemistä turvallisemmiksi.

Tutkijat esittivät tutkimiensa onnettomuuksien perusteella, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi kaikkiin tienkäyttäjiin kohdistuvassa valistuksessa korostaa yleisen varovaisuuden merkitystä liikenteessä ja painottaa jokaisen liikkujan vastuuta niin omasta kuin muiden turvallisuudesta.

Lisäksi lautakunnat ehdottivat erilaisia liittymäalueiden liikennejärjestelyihin ja liikenteen ohjaamiseen liittyviä toimia, kuten liikennevalojen asentamista sekä korotettujen että keskisaarekkeellisten suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden rakentamista. Moottoriajoneuvoliikenteen nopeuksien hillitsemiseksi lautakunnat ehdottivat hidastetöyssyjen rakentamista ajoradalle ylityspaikkojen läheisyyteen.

OTI-pyöräilyraportissa on tarkasteltu vuosina 2016–2020 liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien tutkimia polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia. Tarkastelusta on poistettu sairaskohtausonnettomuudet, joita oli viisivuosijaksolla yhteensä 29 eli 26 % pyöräilyonnettomuuksista.

Liikenneturva: promilleraja pyöräilyyn

Liikenneturva kannattaa promillerajaa pyöräilyyn ja sähköpotkulautailuun. Tiukempi ote tankojuopumukseen käy ilmi myös Liikenneturvan kyselystä, jonka mukaan promillerajaa sähköpotkulautailuun kannattaa 87 prosenttia suomalaisista.

– Humalassa ei pitäisi olla asiaa minkään liikennevälineen kuljettajaksi, mutta laki ei tällä hetkellä riittävästi estä humalassa pyöräilyä tai sähköpotkulautailua. Tankojuopumuksella on kova hinta myös yhteiskunnallisesti, Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen toteaa.

Kallis lasku yhteiskunnalle

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on aikaisemmin arvioinut koko tieliikenteen onnettomuuskustannuksiksi 1,1 miljardia euroa vuonna 2022. Tänä keväänä liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että aikaisemmin käytetyt arviot liikenneonnettomuuksien kustannuksista ovat olleet liian varovaisia.

Pelkästään pyöräilyn onnettomuuskustannuksiksi on ministeriön arviomuistiossa laskettu 1,24 miljardia euroa vuodessa ja sähköpotkulautailun onnettomuuskustannuksiksi 275 miljoonaa euroa vuodessa.

Päihtyneiden pyöräilijöiden kolarien kustannuksiksi arvioidaan 391 miljoonaa euroa vuodessa ja päihtyneiden sähköpotkulautailijoiden kolareille kertyy hintaa 130 miljoonaa euroa vuodessa (vuoden 2018 kustannustasolla).

Teksti: Timo Turkula Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenne- ja viestintäministeriö, LVK, OTI-pyöräilyraportti, Liikenneturva

Oikaisu: Artikkelia muokattu 8.6. klo 11.15. Artikkelia on päivitetty ja onnettomuuskustannuksia koskevat lainaukset selvyyden vuoksi poistettu.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy