Päivän kuva: Hirvikolari – Audin ja hirvisonnin kohtaaminen

Virallisten tilastojen kertoman mukaan Suomessa tapahtuu noin 1 500 hirven ja ajoneuvon kolarikohtaamista vuosittain. Loukkaantuneet lasketaan sadoissa, menehtyneitä on muutama. Yllättävän monen voisi pelastaa, jos paikalle ensimmäisenä ehtinyt rohkenee auttamaan.

Silmänräpäyksen aikana ehtii tapahtua paljon. Esimerkiksi edessä näkyvä tyhjä tie saattaa muuttua sylintäydeksi ruskeaa karvaa ja lasinsirpaleita.

Hirvikolarin ennakoiminen pelkkien omien havaintojen perusteella ei usein onnistu. Tilanne pääsee yllättämään ja lyhyessä ajassa tapahtuu niin monta asiaa, että kuljettaja tuskin ehtii tajuamaan niitä, toimimisesta puhumattakaan.

Hirvivaara-merkin huomioiminen ja ajonopeuden laskeminen saattaa pelastaa kolarilta tai ainakin vähentää vahinkoja, joita syntyy vääjäämättä ajoneuvon ja jopa 600 kiloa painavan, kaksi metriä korkean ja kolme metriä pitkän eläimen törmätessä.

Hirvikolari punnitsee ensiaputaidot

Autokoululiitto ja Suomen Punainen Ristin yhteistyön tavoitteena on, että liikenteessä olisi mahdollisimman paljon ensiaputaidot omaavia kuljettajia. Taito toimia vaaratilanteessa konkretisoituu muun muassa hirvikolarin sattuessa.

– Liikenneonnettomuuksissa kuolleista uhreista 57 prosenttia kuolee onnettomuuden jälkeisten ensimmäisten minuuttien aikana, ennen kuin ensihoitopalvelu saapuu paikalle, sanoo Autokoululiiton erityisasiantuntija Rami Lamminen.

Valitettavan usein onnettomuuden uhri menehtyy tukehtumalla. Hätäensiapua antavan tulee onnettomuuspaikalla varmistaa, ettei loukkaantuneen hengitys ole estynyt. On siis uskallettava koskettaa.

Esimerkiksi leuka rintaa vasten nojaava tiedoton uhri on suuressa tukehtumisvaarassa. Hengitystien avaaminen saattaa pelastaa loukkaantuneen hengen. Sen verran tulisi jokaisen osata auttaa.

Ensiaputaitoja opetetaan esimerkiksi SPR:n ensiapukursseilla.

Hirvikantaa hillitään metsästämällä

Syksy on hirvien kiima-aikaa. Ensi lauantaina alkaa myös hirvenmetsästyskausi. Hirvikolari on syyskuusta joulukuuhun varsin todennäköinen tielläliikkujaa uhkaava onnettomuus. Kaksi kolmasosaa kolareista ajoittuu hämärän hetkiin tai pimeään, jolloin hirvet ovat aktiivisimmillaan.

Liikentessä hirvi on mukana keskimäärin 1 500:ssa kolarissa vuosittain. Huippuvuonna 2002 onnettomuuksia tapahtui 2 828. Näissä kolareissa loukkaantui kaikkiaan 314 ja menehtyi 5 ihmistä. Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat 145 ja 2. Kolareita tapahtui 1 623. Tilastoissa ovat mukana vain poliisin tietoon tulleet tapaukset.

Tehokkain keino hillitä hirvikannan kasvua on metsästys. Jahtikaudelle 2016 on myönnetty kaikkiaan 41 700 hirvenpyyntilupaa, mutta hirvikanta harvenee hieman suuremmalla luvulla, sillä yhdellä luvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Hirvenmetsästys alkaa suurimmassa osassa maata 24.9. ja jatkuu vuoden loppuun saakka.

Artikkelin lavastettu hirvikolari on kuvattu Jyväskylässä 16.9.2016 järjestetyn Hirvivaara-seminaarin ensiapunäytöksen yhteydessä. Tapahtuma on osa Hirvimerkki!-kampanjaa, jonka tarkoituksena on vähentää hirvieläinonnettomuuksia. Seminaarin järjestävät Autokoululiitto ja Suomen Metsästäjäliitto ja Trafi.

Teksti ja kuva: Antti Hentinen