Pakettiautot aiheuttavat kolmasosan Helsingin liikenteen pienhiukkaspäästöistä

VTT:n tutkija liikenteen sähköistymisestä: taksien, jakeluautojen ja muun hyötyliikenteen latausjärjestelyihin pitäisi saada vauhtia ja investointeja.

Pakettiautojen osuus Helsingin kaupungin alueen liikenteen pienhiukkaspäästöistä on merkittävä.

– Helsingin kaupungin alueella liikkuvien dieselpakettiautojen hiilidioksidipäästöt ovat vain 7 prosenttia kaikista alueen tieliikenteen päästöistä, mutta pienhiukkasten suhteen tilanne on toinen, VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen kertoo.

Paakkinen pohjaa arvionsa VTT:n LIPASTO-mallin mukaiseen mallinnukseen.

Pakettiautojen aiheuttama pienhiukkaspäästöjen osuus on peräti kolmasosa Helsingin kaupungin alueen tieliikenteen pienhiukkaspäästöistä, vaikka pakettiautojen ajosuorite on noin 10 prosenttia koko Helsingin kaupungin alueen tieliikenteen ajosuoritteesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköautojen tarjonta luo kysyntää

Liikenne sähköistyy etenkin henkilöautoissa ja kaupunkibusseissa rivakasti, mutta muissa hyötyajoneuvoissa tahmaisemmin. Syytkin ovat ilmeisiä: ajoneuvokaluston tyyriimpi hankintahinta, nykyisten ajoneuvojen yhä kelpo käyttöikä sekä latausratkaisujen haasteet ja puutteet.

Paakkisen mukaan sähköajoneuvojen lisääntyminen kohentaa kaupunkien hengitysilman laatua. Pakokaasupäästöjen vähenemisen lisäksi myös jarru- ja rengaspölyn määrä vähenee liikenteen sähköistyessä. Paakkisen mukaan latausjärjestelyihin tulisi nyt kiinnittää huomiota ja satsauksia, jotta julkisen liikenteen ja hyötyliikenteen sähköistyminen voisi edetä. Ja on jo edettykin.

– Sähköbussien taloudellinen kannattavuus alkaa näkyä uusissa liikennöintisopimuksissa. Liikennöitsijä ei välttämättä halua enää sitoutua esimerkiksi seitsemäksi vuodeksi yksinomaan dieselkaluston varaan, Paakkinen taustoittaa.

– Tämän vuoden aikana linja-autojen ensirekisteröinneistä joka toinen on ollut sähköbussi.

Paakkinen iloitsee myös siitä, että eri autonvalmistajat ovat tuoneet pakettiautoihin tarjolle erilaisia sähköisiä vaihtoehtoja, joka on näkynyt niiden suosion kasvussa. Tarjonta on luonut kysyntää.

Raskas liikenne tulee perässä

Kuorma-autoliikenteen sähköistymisen suhteen ollaan kauempana, vaikka lukuisat valmistajat ovat tuoneet tarjolle omat sähköautomallinsa.

– Haasteena kuorma-autoissa on toistaiseksi nykytuotannon pienuus, mutta suurempi tekijä on dieselversioita selvästi kalliimpi hankintahinta.

Elokuun lopussa Suomessa oli käytössä vasta seitsemän sähkökuorma-autoa.

Ajoneuvon koko elinkaaren aikaiset päästöt puoltaisivat Paakkisen mukaan myös kuorma-autoliikenteen sähköistymistä. Paakkinen ottaa esiin Scanian julkaiseman sähkökuorma-auton elinkaarilaskelman, jonka mukaan sähköinen ajoneuvo tuottaa elinkaarensa aikana vain 14 prosenttia vastaavan dieselversion hiilidioksidipäästöistä.

Paakkinen siteeraa tässä yhteydessä kattavaa Euroopan komission tilaamaa raporttia sähköisten ajoneuvojen ympäristövaikutuksista. Raportin mukaan sähköisen ajoneuvokaluston ympäristövaikutukset ovat jo nykyisin selkeästi muita vaihtoehtoja pienemmät lähes kaikissa vertailluissa kategorioissa ja ajoneuvoluokissa – mutta raskaimpia ajoneuvoja lukuun ottamatta.

Paakkisen mukaan tilanne kuitenkin muuttuu.

Raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä tilanne on muuttunut lähes täysin akkusähkövoimalinjan eduksi myös raskaissa ajoneuvoissa.

Mutta se lataus!

VTT:n Marko Paakkinen tähdentää, että liikenteen sähköistymisestä puhuttaessa on miellettävä, että sähköverkon puhtaus vaikuttaa sähköajoneuvojen elinkaaripäästöihin. Sähköntuotannon tavat ja haitallisuus ympäristölle vaikuttavat.

– Kannattaa kuitenkin huomioida, että sähkön tuotanto on kehittymässä koko ajan puhtaammaksi.

Hyötyajoneuvojen ja julkisen liikenteen sähköistymisen haasteena on latauksen järjestäminen. Paakkisen mukaan seuraavaksi olisi keskityttävä kaupunkijakeluun, takseihin ja pakettiautoihin.

– Helposti sähköistettävät käyttökohteet kannattaa sähköistää mahdollisimman nopeasti. Kaupallinen ajoneuvokalusto tarvitsee toimivan latausinfran.

Paakkisen mukaan julkisia latauspisteitä täytyy olla riittävästi myös alueilla, missä ei ole mahdollisuutta kotilataukseen esimerkiksi asukaspysäköinnissä. Kaupunkialueiden kaavoituksessa tulisi huomioida raskaiden ajoneuvojen latauksen tarpeet.

Kaupallisen liikenteen sähköajoneuvojen latauksen järjestämisessä on Paakkisen mukaan paljon vielä tekemättä ja monia kiinnostavia mahdollisuuksia kokeiltavaksi.

– Yksi ratkaisu voisivat olla yhteiskäytössä olevat älykkääseen latauksen ohjaukseen perustuvat latauskentät, missä niin henkilöautot kuin raskaskin liikenne voisivat ladata, niin kaupungeissa kuin tärkeimmissä liikenteen solmukohdissa ja taukopaikoissa., Paakkinen ideoi.

– Latauskentillä tulisi huomioida ajoittaisten huippukuormitustilanteiden aiheuttamat energiankulutuspiikit, kuten esimerkiksi loma-aikojen meno- ja paluuliikenne.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Latauksesta menestystarina?

Latausinfrasta voi Paakkisen mukaan kehkeytyä Suomeen peräti menestystarina.

– Esimerkiksi lahtelaisen latausjärjestelmiä valmistavan Kempowerin kasvuvauhtia seuratessa, voi hyvin nähdä, että sähköisessä liikenteessä ollaan uuden Nokian syntytarinan alkulähteillä.

Paakkinen tähdentää, että menestys vaatii taustakseen kuitenkin järkeviä, riittäviä ja oikea-aikaisia päätöksiä.

– Riippuu nyt tehtävistä päätöksistä, miten paljon tuosta uudesta potentiaalista saadaan siirrettyä kotimaisiksi työpaikoiksi ja vientituotteiden kautta myös hiilikädenjäljeksi.

Marko Paakkinen heittää asiassa palloa kaupungeille.

– Kaupungit ovat tässä tärkeässä roolissa, mahdollistamalla uusien ajoneuvoluokkien sähköistymisen nopean liikkeellelähdön. Latauskentille tarvitaan tilaa, ja lupaprosesseja olisi hyvä saada nopeutettua.

Sähkölentokoneet lyhyille reiteille

Paakkinen toisi sähkön ratkaisuksi myös kaupalliseen ilmaliikenteeseen lyhyille reiteille.

– Ensimmäiset pienen kapasiteetin sähkölentokoneet ovat arvioiden mukaan tulossa käyttöön vuosikymmenen puolivälissä. Tämä on mahdollisuus esimerkiksi Suomen poikittaisliikenteeseen, missä junaliikenne ei ole kovin sujuvaa, Paakkinen pohtii.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, henkilökuva VTT / Liisa Mäkinen

a:5:{i:0;s:6:"103929";i:1;s:5:"75730";i:2;s:5:"97379";i:3;s:6:"104160";i:4;s:5:"97387";}