Pappa-vainaan siivellä – näin invapysäköintiä käytetään väärin

”Ihan viikoittain tulee ilmoituksia väärinkäytöksistä, jotka liittyvät liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen väärinkäyttöön.” Autoliitto on koonnut kattavan palvelun esteettömien pysäköintipaikkojen sijainnista.

– Ihan viikoittain tulee ilmoituksia väärinkäytöksistä, jotka liittyvät liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen väärinkäyttöön tai ylipäätään autoilijoiden väärinpysäköintiin vammaispaikalle, Riitta Saksanen kertoo.

Hän tietää mitä puhuu, sillä hän työskentelee asiantuntijana Invalidiliiton yhteiskuntasuhdeyksikössä.

Yleisin väärinkäytös on, että autoilijat omin luvin ja röyhkeästi pysäköivät esteettömille autopaikoille, vaikka ne olisivat kuinka hyvin merkittyjä. Tällöin ei tietty voi olla kyse vahingosta, vaan terveen ihmisen mukavuudenhalusta ja piittaamattomuudesta, sijaitsevathan esimerkiksi pysäköintihallien esteettömät autopaikat tyypillisesti ja fiksusti likellä pääsisäänkäyntiä.

Huijauksia ja väärennöksiä

Piittaamattomuutta vakavampaakin ilmenee säännöllisesti. Saksanen tarkoittaa tapauksia, jossa joku on ihan omin kätösin väärentänyt koko pysäköintitunnuksen tai käyttää jonkun muun tunnusta. Nykyisissä pysäköintitunnuksissa on hologrammit väärentämisen hankaloittamiseksi.

Perusohje luvan käytöstä on selkeä: tunnusta voi käyttää siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana.

Saksanen ampuu tuoreessa blogikirjoituksessaan alas kuulopuheen, jonka mukaan liikkumisesteisen pysäköintitunnus olisi sidottu auton rekisteritunnukseen ja että auton liikkuessa pitäisi luvanhaltijan olla aina vähintäänkin kyydissä.

Saksanen on kuullut myös tapauksista, jossa luvanhaltijan menehdyttyä, lähipiiri on alkanut käyttää pysäköintilupaa.

– Sanotaan se nyt vielä: liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen, eikä se siten periydy edes rintaperillisille.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista vahvistetaan, että pysäköintitunnuksen haltijan kuoltua, lakkaa pysäköintitunnuksen voimassaolo.

Pysäköintisäännöt ovat selkeät

Saksanen tähdentää, että vammaisten ihmisten onnistuneen pysäköinnin yhtälö on periaatteessa yksinkertainen: liikkumisesteisen pysäköintitunnus auton ikkunalla ja esteetön autopaikka. Todellisuus on kuitenkin tätä haasteellisempaa, sillä esteettömiä autopaikkoja on liian vähän.

– Monella liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen haltijalla on käytössään myös apuvälineitä, jonka vuoksi tavanomaiset pysäköintiruudut ovat liian pieniä turvalliseen autosta pois ja autoon sisään siirtymiseen, Saksanen huomauttaa.

Pysäköinninvalvojista Saksasella on vain myönteistä kerrottavaa.

– He valvovat esteettömien autopaikkojen väärinkäyttöä kiitettävästi ja tuntevat hyvin nämä ongelmat, mutta eivät tietty ehdi kaikkialle havaitsemaan väärinpysäköintiä.

Saksanen muistuttaa, että pysäköintikäytännössä on kyse syvällisemmästä asiasta kuin parkkiruudun sijainnista.

– Kyse on mahdollisuudesta taata liikkumisesteisille ihmisille liikkumisen yhdenvertaisuus.

Autoliiton sovellus kertoo pysäköintipaikat

Kuten Moottori aiemmin kertoi, on Autoliitto jo jonkun aikaa koonnut liikkumisesteisten pysäköintipaikkojen tietoja yhteen paikaan. Ne löytyvät matkapuhelimella käytettävästä sovelluksesta.

Ja he ketkä, kokevat älykännykän kautta käytettävän applikaation itselleen hankalaksi tavaksi selvittää pysäköintipaikat, on tarjolla apua myös Autoliiton nettisivuilla, jossa pysäköintipaikat löytyvät kartalle sijoitettuina.

Autoilija, joka tarvitsee esteettömän autopaikan, näkee sovelluksesta paitsi niiden sijainnit, myös mitkä paikat ovat ns. invapysäköintipaikkoja ja mitkä esteettömiä autopaikkoja.

Helsinki, Turku ja Tampere uupuvat

Autoliitto on tehnyt tietojen kokoamista yhdessä kuntien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.

– Olemme saaneet hyvin kuntia mukaan, mutta tavoitteena on tietenkin kattaa koko Suomi, Autoliiton projektipäällikkö Janne Koivisto kertoo.

Tällä hetkellä mukana on jo 46 kuntaa tai kaupunkia. Muutamaa isoa asukaskeskittymää vielä uupuu.

– Olisi hienoa, jos myös isot kaupungit, kuten Helsinki, Turku ja Tampere kokisivat esteettömyyden edistämisen tärkeäksi. Näissä kaupungeissa liikkuu paljon muualtakin tulevia liikkumisesteisiä autoilijoita.

– Valitettava tosiasia on, että isoissa kaupungeissa invapysäköintipaikkojen tehokas hyödyntäminen edellyttää vahvaa paikallistuntemusta – jota ulkopaikkakuntalaisilla harvemmin on, Koivisto harmittelee.

Koivisto kiittelee, että Senaatti kiinteistöt eli Valtion virastotaloja hallinnoiva toimija on valtakunnallisesti mukana.

Traficomin mukaan liikkumisen esteitä tai haittoja on keskimäärin 10 prosentilla Suomen väestöstä. Yli 75-vuotiaista liikkumisen esteitä tai haittoja on jo lähes puolella. Traficom myöntää vuosittain tyypillisesti 10 000–15 000 liikkumisesteisen pysäköintitunnusta, ja niitä on käytössä kaikkiaan todennäköisesti yli 100 000 kappaletta.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Autoliitto Lähteet: Invalidiliitto, Autoliitto, Traficom

a:3:{i:0;s:5:"77236";i:1;s:5:"94974";i:2;s:5:"78868";}