Polkijoiden kuolemanriskit – ikä ja kypärättömyys

Tutkijalautakunnat: kypärän käyttö lailla pakolliseksi. Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää.

Pyöräilijöiden onnettomuusriskiä kasvattavat ajaminen päihtyneenä sekä esimerkiksi iän tai sairauksien myötä heikentynyt toiminta- ja havaintokyky. Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää.

Valtaosa menehtyneistä pyöräilijöistä on yli 54-vuotiaita. Onnettomuudet painottuvat taajamiin. Tutkimuksen mukaan vain joka kolmas kuolleista pyöräilijöistä käytti kypärää.

Joka kymmenes kuollut pyöräilijä

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuosina 2016–2020 kaikkiaan 1 117 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näistä joka kymmenes (n=112) oli polkupyöräilijän kuolemaan johtanut onnettomuus.

Kaikista kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista kaikkiaan 29 (26 %) oli sairaskohtausonnettomuuksia. Niissä uhrit kuolivat sairaskohtaukseen yksittäisonnettomuuksissa, joissa ei ollut muita osapuolia.

Kypärän käytössä kohennettavaa

Onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä vain joka kolmas (32 %) käytti kypärää.

Kypärää käyttämättömistä pyöräilijöistä 26 (53 %) olisi voinut arvioiden mukaan pelastua kuolemalta, mikäli kypärä olisi ollut käytössä.

– Kypärän, valojen ja muiden turvallisuusvarusteiden käyttäminen on pyöräilijöiden oma etu. Niillä ei voida estää kaikkia onnettomuuksia ja vammoja, mutta niiden käytöllä on kokonaisuutta arvioitaessa merkittävät turvallisuusvaikutus. Täytyy kuitenkin muistaa, että onnettomuus on usein monen tekijän summa, OTIn erityisasiantuntija Salla Salenius toteaa.

Tutkijalautakunnat esittävät yhteenvedossaan, että pyöräilykypärän käyttö tulisi määrätä lailla pakolliseksi ja kypärän käytön valvontaa tulisi lisätä.

Valojen käyttö heikkoa

Neljännes onnettomuuksista tapahtui pimeän tai hämärän aikaan. Näissä onnettomuuksissa mukana olleista pyöräilijöistä joka toisella ei ollut onnettomuushetkellä pyörässään mitään valoa – ei edessä eikä takana.

Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan valojen puute vaikutti kaikkiaan 12 pyöräilyonnettomuuden tapahtumiseen.

Valtaosa yli 54-vuotiaita

Sairauskohtausonnettomuudet pois lukien pyöräilyonnettomuuksissa kuoli 23 nais- ja 60 miespyöräilijää ja yksi moottoripyöräilijä. Kuolleista pyöräilijöistä 80 % oli yli 54-vuotiaita ja joka neljäs yli 74-vuotias.
– Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lisäksi liikenteessä loukkaantuu vakavasti useita satoja pyöräilijöitä vuosittain. Näiden onnettomuuksien tutkintaa kehitetään tunnistamaan taustalla vaikuttaneita tekijöitä ja ennaltaehkäisemään vakavia loukkaantumisia jatkossa, Onnettomuustietoinstituutin (OTIn) liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari taustoittaa.

Kaikki ei tule tietoon

Kaikki pyöräilyonnettomuudet eivät tule liikennevihinkotilastoihin, esimerkiksi yksittäisonnettomuudet kuten kaatumiset. Tapaturmavakuutuskeskuksen aineiston mukaan polkupyörällä tapahtuneita työmatkatapaturmia korvattiin vuosina 2016–2020 noin 23 400 kpl, joista valtaosa (78 %) oli yksittäisiä kaatumisia.

Pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuosina 2016–2020 kolme neljännestä oli yhteenajoja moottoriajoneuvon kanssa. Moottoriajoneuvon kuljettaja oli tutkintalautakuntien arvioiden mukaan aiheuttajana 53 prosentissa yhteenajoista, kun taas loput 47 prosenttia oli polkupyöräilijöiden aiheuttamia.
Yli puolet (61 %) pyöräilyonnettomuuksista tapahtui taajamissa. Onnettomuuksista 47 prosenttia tapahtui liittymissä.

OTI-pyöräilyraportissa on tarkasteltu vuosina 2016–2020 liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien tutkimia polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia. Tarkastelusta on poistettu sairaskohtausonnettomuudet, joita oli viisivuosijaksolla yhteensä 29 eli 26 % pyöräilyonnettomuuksista.

Teksti: Timo Turkula Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenne- ja viestintäministeriö, liikennevakuutuskeskus, OTI-pyöräilyraportti, Liikenneturva