Polttoaineveron korotus saa suomalaisilta nuivan vastaanoton

Tutkimus selvitti, millaisiin verotuksen muutoksiin kansalaiset olisivat valmiita liikenteen päästöjen vähentämiseksi – polttoaineverojen korotus ja päästökauppa eivät ole kansalaisten suosikkeja.

Liikenteen hinnoittelu eli liikkumisen kustannukset ovat autoilun käyttövoimamurroksen vuoksi muutostilassa – Suomessa ja maailmalla.

Keskeistä on valita, miten autoilun verotus muuttuu ja linjata yhteiskunnallisesti poliittisin päätöksin, yritetäänkö sähköistyvästä ja aiempaa vähempipäästöisestä liikenteestä kerätä nykyisen suuruista noin 8 miljardin euron veropottia kuin aiemmin. On syytä kysyä, millaisiin verotuksen muutoksiin me kansalaiset olisimme valmiita liikenteen päästöjen vähentämiseksi?

Keskustelu liikenteen päästövähennyskeinoista käy vilkkaana. Nyt osaksi keskustelua on saatu kyselytutkimuksella kerättyä tuoretta tietoa eli Suomalaisten Autoilu -tutkimus. Autoalan Tiedotuskeskuksen teettämä laaja ja tuloksiltaan kiinnostava tutkimus selvittää suomalaisten asenteita autoiluun ja liikkumiseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kielteisyyden kaksikko

Kun suomalaisilta kysyttiin mikä liikenteen hinnoittelumalli olisi paras ja mikä vähiten toivottu, erottautui kielteisimmän vastaanoton saanut kaksikko selkeästi: kansallinen päästökauppa ja polttoaineverojen korotus.

Suomalaiset suhtautuvat tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kielteisimmin kotimaiseen päästökauppaan, johon vain viidennes vastaajista suhtautui myönteisesti. Kansalaiset suhtautuvat polttoaineverojen korotukseen liki yhtä kielteisesti kuin päästökauppaankin.

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

– Päästökauppa herättää paljon kysymyksiä, koska sen vaikutuksia polttoaineiden hintaan on vaikeampi ennakoida kuin veroluonteisten maksujen. Liikenne- ja kuljetustoimialan selvitysten mukaan liikenteen veronkorotuksia tai päästökauppaa ei vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvita, sillä käyttövoimamurros etenee tällä vuosikymmenellä nopeasti, toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä arvioi.

Oletuksena kyselyssä oli, että fossiilisten polttoaineiden veroa korotettaisiin aluksi 10–15 sentillä litralta ja jatkossa noin 2 senttiä vuodessa indeksikorotuksena.

Kyselytutkimuksessa polttoaineverotuksen korottamiseen kriittisimmin suhtautuvat moniautoiset taloudet, maaseutumaisissa ja pienissä kunnissa asuvat. Kriittisimpiä ovat myös pieni- ja keskituloiset autolliset taloudet ja yli 64-vuotiaat.

Päästökaupan osalta kysymyksenasettelun oletuksena oli, että Suomessa otettaisiin käyttöön kotimainen päästökauppa, joka toteutettaisiin polttoaineiden jakelijoille suunnattavana myyntilupajärjestelmänä. Se nostaisi toteutuessaan fossiilisten polttoaineiden litrahintaa pitkällä aikavälillä 20–40 sentillä.

Kilometrivero kävisi kolmannekselle

Mahdollisesta kilometriveroista kysyttäessä oletuksena oli, että kilometrivero määräytyisi ajettujen kilometrien mukaan ja verotaso olisi harvaan asutuilla alueilla alempi kuin kaupungeissa. Veron suuruus olisi ajasta ja paikasta riippuen esimerkiksi 0–10 senttiä kilometrille. Kilometrivero korvaisi osan muista liikenteen veroista.

– Jos kilometriverotukseen tulevaisuudessa mennään se tulee aluksi varmaankin autoilijoille valinnaisuuden kautta: joko isompi vuotuinen ajoneuvovero tai kilometrivero, Kallio ennakoi kyselytutkimuksen julkistuksen yhteydessä.

Hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartassa on linjattu verotuksen ja taloudellisen ohjauksen toimia, jotka lisäisivät liikenteen maksu- ja verotaakkaa. Kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten näkemyksiä erilaisista liikenteen hinnoittelutoimista. Kyselyn perusteella hieman yli kolmannes suhtautuu myönteisesti kilometriveroon.

**Suhtautuminen kilometrien seurantaan on myönteisempi yli 45-vuotiailla kuin sitä nuoremmilla.**

Toisaalta epäluulon ja vastentahtoisuuden siemenkin itää: vaikka suhtautuminen on keskimäärin myönteistä, noin neljännes 25–64 vuotiaista vastaajista ei todennäköisesti antaisi lupaa omien ajokilometriensä seurantaan.

Näin tutkimus toteutettiin

Autoalan Tiedotuskeskuksen kesän aikana toteuttama Suomalaisten Autoilu -tutkimus on tehty internet-paneelitutkimuksena kesäkuussa 2021. Tutkimuksen perusjoukkona ovat Manner-Suomessa vakituisesti asuvat 15 vuotta täyttäneet. Kyselytutkimuksen vastaajat on kiintiöity alueellisesti ja ikä ja sukupuoliryhmittäin edustavasti, sillä tavoitteena on, että tulokset edustavat luotettavasti koko väestöä.

Tutkimuksen vastaajamäärä on 2 011 henkilöä. Nettipaneelin toteutti Innolink Research Oy. Vastaava tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran hieman eri painotuksin keväällä 2019

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Grafiikka: Autoalan Tiedotuskeskus Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus 2021: Suomalaisten Autoilu – tutkimus autoilusta ja auton valinnasta

a:1:{i:0;s:6:"102662";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy